Kaarinalainen Raili Vuorela kuuntelee koronahuolia puhelimessa – soittaminen maksutonta

0
Raili Vuorela kannustaa ihmisiä keksimään päiväänsä mukavaa tekemistä synkkien uutisten vastapainoksi. – Maalaa, piirrä tai kirjoita. Lähde lenkille tai soita ystävälle, josta et ole kuullut aikoihin. Itse olen kuvannut krookuksiani ja lähettänyt kuvia ystävilleni.

Eläkkeellä oleva Raili Vuorela on monen muun seniorin tavoin koronakaranteenissa. Se ei kuitenkaan estä häntä auttamasta muita.

Kaarinalainen Vuorela ilmoittautui vapaaehtoiseksi Punaisen Ristin valtakunnalliseen auttavaan puhelimeen. Numeroon saa soittaa, jos koronavirusepidemia ahdistaa tai aiheuttaa ongelmia.

Vuorelalla on kokemusta kriisitilanteista entisen työnsä kautta. Nyt hän on toiminut vuoden ajan SPR:n henkisen tuen vapaaehtoisena. Viranomaiset kutsuvat henkisen tuen auttajat paikalle silloin, kun ihmistä tai perhettä kohtaa äkillinen tragedia.

Vuorelalla on tehtävien suhteen vaitiolovelvollisuus, mutta hän kertoo kriisitilanteita olevan hyvin monenlaisia.

– Yksi tyypillinen esimerkki on tulipalo. Perheen koti palaa ja mahdollisesti koko omaisuus sen mukana. Alkushokin väistyttyä ihmisellä on tarve alkaa purkaa tapahtunutta.

Siinä tilanteessa Vuorelan tärkein tehtävä on kuunnella.

– Kuuntelen ja yritän selvittää, miten ihminen voi. Onko hän juonut, syönyt ja nukkunut? Saatan kysyä, että otatko lasin vettä, jos käyn hakemassa, Vuorela kuvaa.

Epävarmuuden sietämistä

Ennen eläkkeelle jäämistä Vuorela työskenteli yli 30 vuotta sairaanhoitajana. Työssään hän tottui näkemään monenlaista, eikä hän ole ihmisenä sellainen, joka säikähtäisi vähästä.

Vieraan ihmisen kotiin meneminen jännittää silti joka kerta. Tilannetta helpottaa se, että henkisen tuen vapaaehtoiset työskentelevät pareittain.

– Ovikelloa soittaessa ei ikinä tiedä tarkasti, millainen tilanne oven toisella puolella odottaa. Jännitys haihtuu nopeasti, kun keskittyy toiseen ihmiseen. Minä en ole siinä tilanteessa se, kenellä on hätä.

Koronavirusepidemian takia vapaaehtoiset eivät voi mennä tällä hetkellä hädässä olevien ihmisten koteihin. Siksi apua tarjotaan puhelimen välityksellä. Vuorela arvelee huolenaiheiden olevan samanlaisia, joita hän kohtaa muutenkin vapaaehtoistyössään.

Koronaepidemia aiheuttaa itsessään pelkoa, mutta sillä on myös seurannaisvaikutuksia lukuisten ihmisten elämään.

– Osa ihmisistä menettää tilanteen takia työnsä, osa velkaantuu, jonkun yritys menee konkurssiin. Läheisiä sairastuu ja pahimmassa tilanteessa kuolee.

Poikkeuksellista on, että samat pelonaiheet ja murheet koskettavat tällä hetkellä kaikkia suomalaisia. Siitä ajatuksesta voi Vuorelan mukaan saada lohtua.

– Kaikki ihmiset joutuvat tällä hetkellä sietämään epävarmuutta. Tätä tilannetta ei tarvitse kenenkään ratkaista yksin. Suomalaiset ovat sitkeä kansa, kyllä me selviämme tästäkin, Vuorela uskoo.

Huolihetki kerran päivässä

Sulje välillä televisio ja yritä keskittää ajatukset johonkin mukavaan. Soita vaikka ystävälle, josta et ole kuullut pitkään aikaan.

Näin Vuorela ohjeistaa ihmisiä tekemään, jos seinät kaatuvat päälle. Kun koronavirus alkoi levitä Suomessa, Vuorela seurasi tilannetta herkeämättä. Jossakin vaiheessa hän havahtui siihen, että jatkuva uutisten vahtiminen lisäsi ahdistusta.

– Ajattelen, ettei uutisia tarvitse vahdata koko ajan, sillä tämä tilanne ei ratkea yhdessä päivässä. Pidän kerran päivässä huolihetken, mutta muun ajan yritän olla murehtimatta.

Aikuisten huoli voi tarttua myös lapsiin. Vuorelan mukaan lasten kysymyksiin on vastattava rehellisesti mutta rauhoitellen.

– Oma lapsenlapseni kysyi minulta, että kuoletko sinä mummo. Vastasin, että en ole aikonut. On mahdollista, että sairastun. Jos sairastun oikein pahasti, hoitajat ja lääkärit pitävät minusta huolta. Kaikista pidetään huolta.

Vuorela kannustaa kotikaranteenissa olevia keksimään päiviinsä mukavaa tekemistä.

– Itse olen ottanut kuvia pihallani kasvavista krookuksista ja lähettänyt niitä ystävilleni. Samalla tulee oltua yhteydessä muihin ihmisiin, Vuorela kertoo.

Kriisin keskellä ihmisillä on yleensä yksi kysymys: miksi tämä tapahtui minulle? Miksi juuri minä sairastuin tai miksi minun läheiseni kuoli?

– Siihen minulla ei valitettavasti ole vastausta, mutta sen voin sanoa, ettei mikään kestä ikuisesti. Elämä kantaa. Ihmiset selviävät kaikenlaisista asioista ja niin selviät sinäkin.

Punaisen Ristin auttava puhelin 0800 100 200. Soittajille vastaavat koulutetut henkisen tuen vapaaehtoiset maanantaista perjantaihin kello 9–21. Puhelu on maksuton.