Monen muistissa on toki 1990-luvun alku. Tapa ja nopeus, jolla suuri itäinen naapurimme hajosi ja muuttui takaisin Venäjäksi, yllätti. Vapauden tuulet puhalsivat lämmöllä, mutta maahamme iski talouden takatalvi.
Monet yrittäjät ja niiden työntekijät olivat saaneet tulonsa ja palkkansa idän kaupasta. Se romahti ja toi mukanaan laman. Tilanne oli poliittisesti ja taloudellisesti aivan ainutlaatuinen, onneksi sentään aseiden käyttö saatiin minimoitua.
Syy tämänhetkiseen tilanteeseen on toinen mutta seuraukset pitkälti samansuuntaisia. 1990-luvun lamasta voimme oppia ja yrittää kaikin keinoin selvitä nyt paremmin.
Haasteet ovat toki suuremmat, koska korona koskettaa lähes koko maailmaa. Tämä velvoittaa hallituksen, koko eduskunnan, työmarkkinajärjestöt, kunnat ja kansalaisjärjestöt ja meidät kaikki yhteisiin ponnistuksiin.
Tasavallan presidentilläkin on näissä talkoissa tärkeä rooli, ja terveydenhuollon henkilökunnalle kuuluu jo nyt suurkiitos.
Nyt tarvitaan nopea ensiapu tilanteeseen, joka luo pohjan tulevaisuudelle. Maali häämöttää ehkä vasta seuraavan eduskunnan ja hallituksen aikana. Kysymys on meidän ja naapureittemme hyvinvoinnista. Eurooppa ja itse asiassa koko maailma on annettu meille viljeltäväksi ja varjeltavaksi.
1990-luvun alussa olin eduskunnassa pienen hallituspuolueen edustajana kuunnellen läheltä monen lähetystön ja maakunnan hätähuutoja. Arki oli karua!
Nytkin siellä on kaarinalainen kansanedustaja hallituspuolue vihreitten riveissä. Hänelle ja kaikille, jotka eri paikoilla nyt etsivät parhaita mahdollisia ratkaisuja, toivotan terveyttä ja voimia, ja samoin meille kaikille.
Ismo Seivästö (kd.)
Eduskunnassa vuodet 1991–1995
