Piikkiössä jaetaan ruokaa koronasta huolimatta: ”Ruokakasseja haetaan Marttilasta asti”

0
Yhden ruokajaon eteen tehdään sata vapaaehtoistyötuntia.

Piikkiön adventtikirkon eteen alkaa muodostua jonoa kolmen aikaan iltapäivällä. Kaksi Toivonlinnan lukion entistä oppilasta jakaa jonottajille kankaasta ommeltuja hengityssuojaimia ja muistuttaa metrin turvaväleistä.

Koronaepidemia keskeytti ruokakassijaot monessa seurakunnassa, mutta Piikkiön adventtiseurakunnassa ruokaa jaetaan edelleen joka viikko.

Jos kyseessä olisi normaali tiistai, iso osa ruuanhakijoista jäisi seurakunnan vanhimman Riitta-Liisa Peltosen mukaan kuuntelemaan yhteiskristillistä hartautta ja vaihtamaan kuulumisia. Nyt se ei ole mahdollista.

– Meille oli itsestään selvää, ettei ruuanjakelua lopeteta, jos ei ole pakko. Yksi seurakuntamme jäsenistä on Tyksin eläkkeellä oleva infektiolääkäri. Hän opasti, mitä kaikkea meidän pitää ottaa ruokajakelussa huomioon, Peltonen toteaa.

Piikkiön adventtiseurakunnan ruokajaossa käy keskimäärin sata ihmistä. Koronaepidemian takia avuntarve on kuitenkin selvästi lisääntynyt.

– Tänäänkin täällä on käynyt parikymmentä uutta kasvoa. Kaksi yksinhuoltajaäitiä tuli hakemaan ruokakasseja Marttilasta asti. He sanoivat, ettei lähempänä ole ketään, joka auttaisi, Peltonen kertoo.

”Paha juttu, jos kokonaan loppuisi”

Juuri ennen ruokajaon alkamista poliisiauto kurvaa adventtiseurakunnan ohi. Poliisit tarkistavat, ettei paikalle ole kokoontunut liikaa ihmisiä.

Monelle kävijälle adventtiseurakunnan ruokajako on tärkeä sosiaalinen tapahtuma. Ihmiset tulevat paikalle etuajassa tapaamaan toisiaan. Paitsi nyt.

Ruokakassin hakijoille on Peltosen mukaan ilmoitettu etukäteen kellonaika, jolloin kassin voi noutaa. Näin kaikki eivät pelmahda paikalle samalla kellonlyömällä.

Turusta kotoisin oleva Hopiavuoren perhe saapuu hakemaan ruokakassinsa puoli neljältä. Koronavirus ei ole sotkenut heidän arkeaan taloudellisesti, sillä tiukkaa on ollut ennenkin.

– Voi sanoa, että ruokajako on pelastanut meidät monta kertaa. Perheessämme on pieniä lapsia ja välillä rahasta on todella tiukkaa, Marianne Hopiavuori kuvailee.

Lapsiperheiden lisäksi ruokajaossa näkyy paljon eläkeläisiä. Kahdestaan tulleet naiset kuvailevat seurakunnan ruokajaon jatkumista elintärkeäksi.

– Kyllä jonkin aikaa pärjäisi ilman, koska kotoa kaapista löytyy jauhoja ja muita perustarvikkeita. Jos ruokajaot loppuisivat kokonaan, sitten olisi paha tilanne, he toteavat.

”Kaveri kuumeessa”

Tänään adventtiseurakunnassa on jaossa noin 180 kassia, kaksi per hakija. Kassin sisältö on sitä, mitä kaupoista sattuu jäämään milloinkin yli. Elintarvikkeet saadaan lahjoituksina Piikkiön ja Paimion kauppiailta sekä Operaatio Ruokakassilta.

Ruokaa on Peltosen mukaan poikkeustilanteesta huolimatta hyvin saatavilla, koska ruokajaot on monessa paikassa keskeytetty.

– Saanko ottaa myös kaverille kassin? Hän on kotona kuumeessa, mies jonon kärjessä kysyy.

Peltonen nyökkää. Tässä tilanteessa pitää luottaa, että ihmiset puhuvat totta. Varmaa on, että ruoka-apu menee joka tapauksessa tarpeeseen.

Vuosien varrella Peltonen on kuullut lukuisia järkyttäviä ja koskettavia elämäntarinoita.

– Täällä käy alkoholisteja, huumeiden käyttäjiä, työttömiä, konkurssin tehneitä yrittäjiä ja korkeasti koulutettuja, joille ei ole löytynytkään töitä. Viime aikoina on käynyt paljon ulkomaalaisia, erityisesti virolaisia ja syyrialaisia, Peltonen luettelee.

Ruokakassin ensimmäisten joukossa saanut Jari Anttila kertoo eläneensä ennen kadulla. Korona ei ole vaikuttanut hänen elämäänsä muuten, paitsi naisystävä on jäänyt rajan taakse Helsinkiin. Häntä ei pääse nyt tapaamaan.

– Tämä on älyttömän hieno juttu. En varmasti pärjäisi ilman, Anttila kehuu ruokajakoa.

Kassinhakijoista tullut kassinjakajia

Seurakunnan vapaaehtoiset tekevät yhden ruokajaon eteen sata tuntia työtä. Ennen varsinaista jakoa ruuat haetaan marketeista, siirretään jääkaappeihin ja jääkaapeista taas kasseihin.

– Meillä on kirkon eteinen täynnä jääkaappeja, mutta who cares, Peltonen kuittaa.

Hänen mukaansa köyhien ja hädänalaisten auttaminen on evankelioinnin ohella seurakunnan tärkein tehtävä. Ruokajonoissa ei tuputeta uskontoa, mutta aika moni on löytänyt sitä kautta seurakunnan.

– Kassinhakijoista on tullut kassinjakajia. Meillä on vapaaehtoisringissä noin 30 tällaista ihmistä, Peltonen laskee.

Ruokajaoissa käy hänen mukaansa paljon sellaisia ihmisiä, joilla ei ole minkäänlaista sosiaalista verkostoa.

– Tänne kaikki ovat tervetulleita. Jokainen ihminen otetaan lämpimästi vastaan. Moni sanoo, että heidän elämänsä on saanut tätä kautta uuden merkityksen.

Kaarinan seurakunta jakaa ruokaa ajanvarauksella, Kotikirkon ruokajako tauolla

Koronaepidemia kurjistaa monen vähävaraisen tilannetta entisestään, sillä suurin osa ruokajaoista ja yhteisöruokailuista on jäänyt tauolle.

Esimerkiksi helluntailainen Kaarinan Kotikirkko on joutunut perumaan kaikki loppukevään ruokakassien jakotilaisuudet.

Myös Kaarinan seurakunnan Ruokis on keskeytetty, mutta seurakunta järjesti maaliskuussa yhden ajanvarauksella toimineen ruokajaon.

– Järjestämme todennäköisesti 1–2 samanlaista ajanvarauksella toimivaa jakokertaa huhti-toukokuussa. Samoin jaamme toukokuussa EU-ruokaa, kunhan sitä vapun tienoilla tulee, seurakuntapastori Kalle Toivo lupaa.

Ruokajakoon voi ilmoittautua Kaarinan seurakunnan nettisivuilta löytyvän lomakkeen kautta tai tekstiviestillä. Seurakunta lähettää paluuviestissä ruokakassin noutoajan. Tavoitteena on jakaa noin 70 ruokakassia, kun normaalisti Kaarinan seurakunnan ruokajaoissa on jaettu 100–125 kassia.

– Tämä on suuri pudotus, mutta toisaalta ihmisiä on huomattavasti vähemmän liikkeellä. Ongelmana poikkeusruokajaoissa on työvoiman ja kylmätilojen riittävyys sekä tiukat turvallisuustoimenpiteet tartuntojen ehkäisemiseksi, Toivo perustelee.

Kaarinan seurakunnassa selvitellään parhaillaan myös kotitoimitusten mahdollisuutta. Seurakunnan diakoniatyö ottaa puhelimitse vastaan asiakkaita ja auttaa normaaliin tapaan hädässä olevia.

Myös Kaarinan kaupungilta saa apua tarvittaessa. Kaupunki ohjeistaa taloudellisesti haastavassa tilanteessa olevia perheitä, pariskuntia ja yksinasuvia hakemaan ensisijaisesti työttömyysturvaa ja perustoimeentulotukea Kelasta. Jos perheellä on välttämättömiä erityisiä menoja, joita perustoimeentulotuki ei kata, kunnasta voi hakea harkinnanvaraista toimeentulotukea.

Sosiaalipalveluiden neuvontanumero puh. 050 314 5163 arkisin kello 10–14.