Kaarinassa jaettiin ensimmäiset kouluruokakassit: sisällä sitä, mitä tukusta saa

0
Tiina Lehtonen työskentelee normaalisti liikuntakerho Heilurissa. Torstaina hän oli pakkaamassa Piispanlähteen koululla ruokaa.

Piispanlähteen koulun ruokalassa avautuu epätodellinen näky. Ruokalan pöydät on levitelty täyteen mikroaterioita. Nuorisotyöntekijä Juha Haanpää , uimahallin vesiliikunnan ohjaaja Pilvi Poutanen ja seitsemän muuta kaupungin työntekijää pakkaavat niitä muovikasseihin. Kyse voisi olla hullunkurisesta unesta – tai koronatodellisuudesta.

Kaarinan kaupunki aloitti viime viikolla ruuan jakamisen etäkoululaisille. Kunnilla on ruuan jakamisen suhteen erilaisia käytäntöjä. Kaarinassa päädyttiin jakamaan mikroaterioita.

Torstaina jaetut ruokakassit sisälsivät muun muassa siskonmakkarakeittoa, broileripastaa, kirjolohikepakoita, kurkkua ja omenoita.

– Uskon, että tämä on perheiden kannalta helpompi vaihtoehto kuin ruuan hakeminen päivittäin koululta. Osa perheistä voi asua kaukana koulusta, jolloin ruuan hakeminen kesken päivän ei ole edes mahdollista, ruokapalveluesimies Elina Lahtonen-Ruoho perustelee.

Viikon ateriat on Lahtonen-Ruohon mukaan valittu sen mukaan, mitä tukuissa on saatavilla. Tällä hetkellä monet kunnat joutuvat tilaamaan ruokia oppilaille, mikä kuormittaa ruokatehtaita ja tukkuja.

Kouluruokakasseja tilattiin Kaarinassa ensimmäisellä viikolla noin 2000 oppilaalle. Piispanlähteen yläkoululla valmistauduttiin torstaina jakamaan noin 350 kassia.

Etukäteen pelättiin, moniko ruokakassin tilanneista jättää kassin hakematta, mutta Lahtosen-Ruohon mukaan pelko ei toteutunut. Piispanläheen yläkoululla jakamatta jäi noin 15 kassia.

Kolmen lapsen äiti Outi Saaristo kävi hakemassa ateriakassin 8. luokkalaiselle lapselleen. Hän iloitsi valmiista aterioista, jotka lapsi pystyy itse lämmittämään.

– Kesken päivän on vaikea irrottautua ruuanlaittoon samalla, kun pitäisi tehdä myös töitä, hän kuvailee lapsiperheen arkea.

Omista tehtävistään ruokaa pakkaamaan siirretyt kaupungin työntekijät olivat paikalla positiivisin mielin.

– Kyllähän tämä menee, mutta jos tätä joutuisi tekemään seitsemän päivää viikossa, harkitsisin uranvaihtoa, keskustan alueen nuorisotyöntekijänä työskentelevä Juha Haanpää nauraa.