Koulut avataan Suomessa toukokuun puolessavälissä, kahden kuukauden etäkoulunkäynnin jälkeen. Lain edellyttämiä perusteita lasten kotiinjäämiselle ei enää ole.
Tavalliseen koulunkäyntiin ei kuitenkaan ole paluuta. Kouluissa on vältettävä suuria ihmisryhmiä sekä aikuisten kontakteja toisiinsa. Esimerkiksi perinteistä kevätjuhlaa ei voida järjestää, ja ruokailuihin ja välitunteihin on mietittävä vauhdilla uusia käytäntöjä.
– Odotamme kovasti opetushallituksen, aluehallintoviraston sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeita. Kaarinassa tehtävien muutosten pitäisi täsmentyä tällä viikolla, kertoo Kaarinan johtava rehtori Emmi Virtanen .
– Esimerkiksi kouluruokailua ei ole mahdollista järjestää siten, että oppilaat ruokailisivat ruokalassa, vaan nyt suunnittelemme koulujen ja ruokapalveluiden kanssa vaihtoehtoisia tapoja.
Ei aamu- ja iltavuoroja
Ryhmien kohtaamisen välttäminen edellyttää myös koulujen sisäisiä aikataulutuksia ja uudenlaisia välituntialueita.
Virtanen miettii, että pienissä kouluissa, joissa on vähän opetusryhmiä, muutokset eivät tuota isoja hankaluuksia. Sen sijaan isoissa kouluissa kouluarjen rytmittäminen uudelleen vaatii enemmän. Lisäksi koulukuljetuksiin on tehtävä muutoksia.
Koulussa saa olla yli kymmenen hengen ryhmiä.
Kouluryhmiä voisi jakaa aamu- ja iltapäivävuoroon, mutta tähän ei Kaarinassa ryhdytä. Sen sijaan lukion järjestelyistä on jo päätetty.
– Lukio jatkaa etäopetuksessa lukuvuoden loppuun. Tilat tarjotaan perusopetuksen käyttöön turvallisuuden parantamiseksi ja järjestelyjen helpottamiseksi, kertoo Kaarinan lukion rehtori Kimmo Laitinen .
Samaan ratkaisuun ovat tähän mennessä päätyneet lähes kaikki muutkin lukiot Suomessa.
Kiertävät työntekijät, jotka ovat työskennelleet useissa yksiköissä, pysyvät toukokuussa vain yhdessä koulussa. Liikuntatunneilla ollaan ulkona. Yhteiskäytössä olevia työvälineitä, kuten näppäimistöjen ja saksien käyttöä vältetään tai ne puhdistetaan eri käyttäjien välillä. Mikäli lapsi sairastuu päivän aikana, hänet siirretään erilliseen tilaan odottamaan vanhempaa.
Luokkia ei THL:n mukaan tarvitse lähteä jakamaan ja ryhmäkoot voi pitää ennallaan, minkä vuoksi 1–2 metrin turvaväliä on vaikea noudattaa. Yläkoulussa aineenopettajat voivat opettaa normaalisti, eli ryhmän ei tarvitse olla jatkuvasti vain yhden ja saman aikuisen vastuulla.
Etäkoulua ei jatkossa ole
Virtanen ei osaa arvioida sitä, kuinka paljon Kaarinassa on vanhempia, jotka eivät aio päästää lapsiaan kouluun.
– Lähtökohtahan on se, että lähiopetukseen on osallistuttava. THL:n arvio myös on, että hyvässä hoitotasapainossa oleva pitkäaikaissairaus ei aiheuta riskiä kouluun palaamiselle, Virtanen toteaa.
– Mikäli lapsella on sairaus, joka ei ole hoitotasapainossa, kuten vaikeahoitoinen tai juuri todettu diabetes, hänen katsotaan kuuluvan riskiryhmään. Silloin lääkäri arvioi, voiko lapsi tulla kouluun. Lääkäri arvioi myös sen, onko lapsen koulunkäynti riski hänen perheenjäsenilleen, jos he kuuluvat riskiryhmiin.
Etäopetusta ei enää järjestetä. Mikäli lapsi jää kotiin, huoltaja vastaa hänen koulunkäynnistään. Yli kolmen päivän poissaoloista päättää rehtori, ja hakemus olisi hyvä täyttää 7.5. mennessä.
Etäkoulu sujui Virtasen tietojen mukaan Kaarinassa hyvin.
– Ohjaajat, opettajat ja rehtorit ovat tehneet hyvää työtä, ja yhteistyö kotien kanssa on sujunut hyvin. Lasten ja nuorten huoltajat ansaitsevat hekin kiitoksensa koulutyön tukemisesta. Tämä on ollut erilaista aikaa kaikille.
Todennäköisesti yhä useampi lapsi palaa myös päivähoitoon. Lisäksi iltapäiväkerhot avautuvat.
Kouluremontteja oli aloitettu jo
Kun Kaarinan koulut jäivät tyhjilleen, niissä ryhdyttiin tekemään siivouksia ja remontteja, joita yleensä on tehty vasta lomakaudella. Kunnossapitopäällikkö Jari Silvennoisen ja ruokapalvelupäällikkö Heidi Pajun mukaan oppilaiden paluu kouluun ei kuitenkaan tuota isoja ongelmia. Ainoastaan Piispanlähteen liikuntasalissa, jonka remonttia ehdittiin jo aloitella, täytyy Silvennoisen mukaan tuumia uusia järjestelyjä hiukan pidempään. Ristikallion kivikoululla työmaa-aluetta aidataan uudelleen.
Koulujen avaaminen on herättänyt ihmisissä paljon tunteita puolesta ja vastaan. Seuraavat sitaatit on poimittu keskustelusta Kaarina-lehden Facebook-sivuilta:
Kouluun tietenkin. Oppivelvollisuus ei ole mikään mielipidekysymys.
Koulujen avaamisella ennaltaehkäistään monia pahempia ongelmia. Kouluja on turha pitää suljettuina, koska tutkimusten mukaan lapset eivät ole ensisijaisia tartuttajia.
Koulussa on muitakin kuin lapset. Korona on lapsille lievempi, mutta tämä ei estä tartuntareittinä olemista. Koulujen tilat eivät mahdollista turvavälien pitämistä.
Ihmettelen hyötyä koulujen avaamiselle pariksi viikoksi. Todistukset postissa jokaiselle vaan.
Mitä jos epidemia leviää laajemmin tämän vuoksi? Kuka ottaa vastuun?
Ymmärrän, ettei maailma voi pysähtyä, mutta miksi maksajiksi joutuvat ne heikoimmat? Niin lapsissa kuin henkilökunnassa ja perheissä on riskiryhmiä.
Kyse on ihmiskokeesta lapsilla, ei lasten suojelusta tai oppimisen varmistamisesta.