Piikkiön kirkon hulevesiviemäröintiin liittyvien kaivuutöiden yhteydessä on paljastunut aikaisemmin paikalla olleen kirkon kivijalka. 1700-luvulla puretun kirkon jäänteiden olemassaolosta on tiedetty, mutta niiden sijainti on pysynyt tuntemattomana tähän saakka.
– Löytö on siinä mielessä varsin merkittävä, että tällaisia tulee esiin Suomessa varsin harvoin, kaarinalaisen Muuritutkimus Oy:n arkeologi Kari Uotila luonnehtii.
Varhaisemman kirkon kivijalka löytyi nykyisen, vuonna 1755 valmistuneen kirkon kaakkoiskulmalta. Esillä on nyt osa kivijalasta, ja siitä pystyy myös päättelemään sakariston sijainnin.
– Kirkon kokoa on tämän perusteella vaikea arvioida. Sen tiedämme, että tässä on ollut puukirkko, jota on mahdollisesti laajennettu jossain vaiheessa. Ennen purkamistaan kirkko on ollut huonokuntoinen, ja sitä on korjattu ainakin 1730-luvulla, Uotila toteaa.
– Todennäköisesti kirkko on peräisin 1400-luvulta, mutta varmuutta siitä ei ole. Jos löydämme sakariston pintalaastia, rakennusaika voidaan ajoittaa jonkinmoisella tarkkuudella. Myös rakennuksen puuosien jäänteet helpottaisivat ajoittamista. Sellaisia ei ole kuitenkaan löytynyt vielä.
Toiveissa kaivausten laajentaminen
Piikkiön seurakunnan kirkkoherra Merja Hermonen kertoo olevansa innoissaan nyt tehdystä löydöstä.
– Sormet oikein syyhyävät, sillä arkeologia on lähellä sydäntäni. Olen jopa opiskellut sitä toisena pääaineenani.
Hermonen sanoo toivovansa, että kaivamista voitaisiin jatkaa hieman laajemmalle alueelle, vaikka kaikkea ei voi saada esiin. Sitä rajoittavat muun muassa haudat, jotka ovat kivijalan päällä. Päätöksen kaivuutöiden jatkamisesta tekee kuitenkin Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä.
Seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Seppo Kosola totesi perjantaina, että asiasta neuvotellaan alkuviikolla ja päätös kaivuutöiden jatkamisesta saadaan tämän viikon aikana. Kosola uskoo, että päätöksestä tulee myönteinen, koska kaivamista voidaan jatkaa vain rajallisesti ja kustannukset pysyvät sen vuoksi kohtuullisina.
Tutkimusten aikana vanhan kirkon kivijalka kuvataan, ja siitä tehdään kolmiulotteinen dokumentointi. Tutkimusten jälkeen kivijalka peitetään takaisin maan alle.
Teksti ja kuvat: Jari Malm
