Nyt pitää toimia eikä saa jäädä tuleen tuijottamaan. Tässä kolumnissa koronalla on sivuosa ja korkeintaan sitä ilkeämielisesti vertaillaan johonkin muuhun.
On ainoastaan kaksi, joihin koronakaan ei pysty pureutumaan: He ovat Trump ja Pahimus. Herää se vanha kysymys: kuka pahan tappaisi?
Kun kävin Tsekissä, ei koruna ollut edes euron arvoinen. Yhdellä eurolla sai 25 korunaa. Paikka oli Praha ja kyseessä raha. Kyseinen oli maan valuutta, ei kirjoitusvirhe. Tartunta virtasi aina minusta poispäin.
No, tautista se raha oli Intian matkoillakin. Rupia oli perstaskukin pullollaan. Ja paiseita oli aina käsissä. Siirsin ne kyllä anteliaasti kerjäläisille. Kiittivätkin vielä paiseista. No, maan valuutta tässäkin oli kysymyksessä. Valuutan kellunta tuli kyllä aalloilla selväksi, joskus oksettikin.
En minä koskaan mikään valuutan tuhlari ole ollut. Jo lapsena olin säästäväinen. Talletin liikenevät varat Hellaksen pankkiin. Taloudellisesti tuin jo silloin Turun seutua, tietämättä myöhempää sijoittumistani Suomen kamaralla. Suosioni oli siis pahasti kiinni rahasta.
Kassakriisin iskiessä käytin verbaalista lahjakkuuttani, ja kuulijoita riitti. Olin keskipiste ja ainoa, joka ei ihaillut, oli opettaja. Oli mahtavaa olla verbaalinen pelle. Seuraus oli, että urauduin liikaa ja pakonomaisuus vei iskevyyden, joten piti alkaa hyppiä tikapuilta ja katoilta, jotta saisi huomion.
Koulun oma lehti oli se, joka viimein antoi mahdollisuuden inhimilliseen ilmaisuun. Siihen vielä lisättiin onkimatojen myynti ja pönttöverstas. Olihan kasvukivut saatu hallintaan.
Eipä taida olla kolumnia, jossa en kertoisi linnuista. Nyt tuli mieleeni, että omistin kerran Oiva Toikan lasilintuja. Erään muuton yhteydessä sarja sosialisoitiin, joten ilmeisesti nekin olivat muuttolintuja. Joka kevät olen odotellut paluuta. Turhaan.
Tietenkin on totta, että ajanrajan lähestyessä vanhat asiat muistetaan parhaiten. Sanotaan myös, että menneisyyttä on turha tonkia. Ei siellä mitään tapahdu. Toisaalta sieltä ainakin minun oppini ja itsenäisyyteni on lähtöisin. Lapsuuttani en vaihtaisi.
Somehan se meistä tekee sosiaalisesti köyhiä. Jokainen haluaa läheisyyttä ja luottamusta. Itsehän me valitsemme painopisteet. Jokainen hyväkin valinta sisältää yhden huonon yksityiskohdan, varsinkin silloin, kun vapaaehtoisesti menettää itsenäisyytensä. Miten voi olla itsenäinen, jos jokaisesta pieraisusta pitää kertoa julkisesti?
Vapaus ja itsenäisyys ovat hienoja tavoitteita, ei niitä silti tarvitse viedä erakoitumiseen asti. Itsenäisenä ja itsepäisenä ihmisenä en minäkään teille kaikkia tietojani kerro.
Tuolla otsikossa lupasin kuitenkin Tosi uutisen. Tässä se tulee. Ettehän kerro eteenpäin? Pyhäjärvellä on puhaltanut tosi voimakas etelämyrsky. Seuraus oli, että seuraavana aamuna Säkylän keskustassa kansalaiset kahlasivat polviaan myöten – kävyissä. Vain suhteellisuusteoria voi selvittää tämän ilmiön. Tosin minä tiedän tästäkin asiasta yhtä vähän kuin talitintti syntyvyyden säännöstelystä.
Kalevi Pirttijärvi
