Koulut avattiin, mutta kontakteja yritetään välttää: ”Tuntui kuin olisin tullut takaisin ekaluokalle”

0
9A-luokan oppilaat Sanni Meriö (edessä), Miina Berghjelm, Isa Andersson, Iida Grönroos, Matilda Pohjola ja Ranja Tikkanen suhtautuivat ymmärtäväisesti koulun erityisjärjestelyihin. Eniten närkästystä aiheutti välituntirajoitukset. - Harmittaa, ettei välitunneilla saa liikkua vapaasti eikä nähdä muiden luokkien oppilaita. Periaatteessa koko välitunti on yhtä tyhjän kanssa, kun pitää seistä vain yhdessä paikassa, tytöt kritisoivat. Kuvassa takana luokanvalvoja Jussi Hirsikoski.

Mahtavaa! Outoa. Vähän jännitti, tuleeko kouluun ketään muita.

Näillä sanoilla Kotimäen koulun 9A-luokan oppilaat kuvailivat torstaiaamuna koulujen avauduttua tunnelmiaan.

Luokassa on normaalisti 21 oppilasta, joista neljä oli jäänyt torstaina kotiin.

Valtaosa oppilaista tuntui olevan koulujen avaamisesta innoissaan. Aluksi etäopetukseen siirtyminen tuntui kivalta, mutta viikkojen kuluessa kavereita ja opettajia on tullut ikävä.

Peruskoulun päättäville yhdeksäsluokkalaisille kevät on ollut yleensä jäähyväisten ja juhlien aikaa. Toisin on tänä keväänä. Ainakin Kotimäen koulussa on jännitetty, näkevätkö enää koulunsa päättävät oppilaat toisiaan.

– Parasta koulujen avaamisessa on, että oma luokka on vielä kerran koolla, 9A-luokan tytöt iloitsivat.

Nuorten keskuudessa ei vaikuttanut olevan koronapaniikkia. Kukaan oppilaista ei tunnustanut pelkäävänsä kouluun tulemista.

– Koronan alkaessa ahdisti, kun ketään ei liikkunut missään ja koko kylä näytti hylätyltä. Muutamassa viikossa tilanteeseen jotenkin tottui. Nyt olisi hirveää, jos joku saisi täältä koulusta tartunnan ja koulu jouduttaisiin sulkemaan sen takia uudestaan, Sanni Meriö pohtii.

Ruokailu luokassa, välitunnilla alueet

Kotimäen koulussa oli valmistauduttu oppilaiden saapumiseen lukemattomin erilaisin käytännönjärjestelyin. Ruokalan lattiaan teipattiin torstaiaamuna nuolia havainnollistamaan kulkureittejä.

9A-luokan ensimmäinen oppitunti kului käytäntöjä kerratessa.

Tärkein sääntö Kaarinan johtavan rehtorin Emmi Virtasen mukaan on, ettei kouluun tulla sairaana.

Kohtaamisia yritetään välttää siten, että oppilaat saapuvat ja lähtevät koulusta porrastetusti. Välitunneilla luokat ulkoilevat omilla, heille osoitetutuilla alueillaan. Valkeavuoren koululla erilaisia välituntialueita on Virtasen mukaan peräti 14.

Opettajat eivät saa kokoontua opettajanhuoneessa, ja oppilaat syövät kotiluokissaan tai erillisissä tiloissa ryhmä kerrallaan. Luokkaan tultaessa pestään aina kädet. Samoin kädet pestään, jos kesken tunnin yskittää tai tulee aivastus.

– Oppilailta vaaditaan nyt ennen kaikkea malttia. Yksinkertaisiin asioihin, kuten paikasta toiseen siirtymisiin, menee paljon aikaa, 9A-luokan luokanvalvoja Jussi Hirsikoski näkee.

Hirsikoski ei halua ottaa kantaa siihen, oliko koulujen avaaminen hyvä vai huono päätös.

– Jos asiaa ajatellaan puhtaasti opetuksen näkökulmasta, niin etäopetuksessa pysyminen olisi ollut tehokkaampaa, koska nyt tuhraantuu niin paljon aikaa logistiikkaan ja uusien käytäntöjen omaksumiseen. Toisaalta koulujen avaamisessa on myös sosiaalisia aspekteja. Oman luokkani osalta näen tärkeimpänä, että he saisivat tästä kivan lopetuksen peruskoulutaipaleelleen.

Kotimäessä oppilaat tuntuvat suhtautuvat ymmärtäväisesti erityisjärjestelyihin.

– Tuntui kuin olisin tullut takaisin ykköselle, kun opettaja tuli aamulla hakemaan meitä ulkoa luokkaan, yksi oppilaista nauraa.

80 kohtaamista päivän aikana

– Apua! Tuonne vessaan taisi mennä juuri viisi tyttöä pesemään käsiään, kaikuu välitunnin jälkeen huuto koulun aulasta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on laatinut kouluille ohjeet, millaisilla järjestelyillä koronatartuntojen riskiä voidaan pienentää. Käytännössä kohtaamisia on kuitenkin vaikea estää, kun kyse on lapsista. Omat haasteensa tuovat myös rajalliset tilat.

Luokissa yritetään Virtasen mukaan istua niin väljästi kuin mahdollista, mikä onnistuu toisissa kouluissa paremmin kuin toisissa. Esimerkiksi 9A:n kotiluokka on niin pieni, ettei pulpetteja voi asetella metrin välein.

Hirsikoski näkee, että yläkoulujen aineenopettaja-järjestelmään kontaktien välttäminen soveltuu huonosti.

Alkuperäinen ohjeistus oli, että oppilaat pysyttelevät saman opettajan opetuksessa koko päivän. Se olisi tarkoittanut, että yhteiskuntaoppia, historiaa ja uskontoa opettava Hirsikoski olisi opettanut myös esimerkiksi fysiikkaa ja kemiaa.

Myöhemmin valtakunnallista ohjeistusta höllennettiin niin, että oppilaat pysyttelevät kotiluokissaan, mutta aineenopettajat kiertävät luokkien välillä.

– Laskin, että minulle tulee noin 80 kohtaamista yhden koulupäivän aikana, Hirsikoski toteaa.

Leave a Reply

  Subscribe  
Notify of