Kun joku toinen kirjoittaa ylioppilaskirjoitukset puolestasi

0
19-vuotias ylioppilas Selinä Nera sairastaa perinnöllistä lihassairautta. – Ylioppilaskokeiden nopeutettu koeaikataulu sopi minulle, sillä olin valmistautunut hyvin, hän kertoo. Ylioppilasjuhlien siirtäminen elokuullekin oli hänen kannaltaan vain hyvä, sillä hän kuuluu riskiryhmiin eikä olisi tullut juhlaan, jos se olisi pidetty toukokuussa.

Miten osallistua ylioppilaskokeisiin, kun älyä riittää mutta kädet eivät pysty kirjoittamaan kuutta tuntia?

Tätä mietittiin Kaarinan lukiossa tänä keväänä. Selinä Neralla on perinnöllinen lihassairaus SMA 2, jonka vuoksi hän ei pysty kävelemään ja lihasvoimaa on vähemmän kuin muilla.

Hänellä oli kirjoituksissa mukana avustaja, joka kirjoitti tarvittaessa sanelusta hänen puolestaan.

Eikö ylioppilaslautakunta epäile silloin vilppiä?

– Tilanne nauhoitettiin, eikä avustaja saanut itse sanoa mitään. Olimme erillisessä tilassa, jossa oli mukana myös valvoja, Nera avaa.

– Avustaja kirjoitti minun ohjeitteni mukaan, pilkkuja ja pisteitä myöten, eli hän ei saanut laittaa edes niitä, ellen käskenyt.

Nera ajattelee vammaisen avustajan olevan kuin varjo: hän mahdollistaa sen, että Nera pystyy toimimaan itsenäisesti, tuomatta mukaan mitään omaa.

Nera kirjoitti syksyllä biologian ja harmittelee, että ei silloin pyytänyt vielä avustajaa. Hän ei jaksanut kirjoittaa sitä kaikkea, millä olisi osoittanut osaamisensa.

Esteettömiä lukioita vain harvassa


Nera on Turusta ja valitsi Kaarinan lukion sen esteettömyyden vuoksi. Kaarinan lukio on yhdessä kerroksessa.

– Lisäksi useimmissa Turun lukioissa hissit ovat pieniä, ovet todella painavia ja kynnyksiä paljon. Kaarinan lukiossa oli myös todella kiinnostavia kursseja focus-linjalla, hän kertoo.

Nyt focus-linja on jo lakkautettu, mutta sen kursseja on avattu kaikille lukion opiskelijoille.

Nera kehuu Kaarinan lukiota siitä, miten hänet otettiin huomioon. Hän pääsi koulun mukana jopa Roomaan ja vanhojen tansseihin.

Nera kirjoitti laudaturit yhteiskuntaopista ja psykologiasta, eximian äidinkielestä, magnan biologiasta, cum lauden pitkästä matematiikasta ja lubenterin ruotsista.

– Kielet ovat minulle vaikeita. Kävin peruskoulun erityiskoulussa, jossa oli paljon kielellisistä ongelmista kärsiviä, eikä vieraita kieliä juuri opetettu. Varsinkin englanti oli minulle aluksi todella rankka, hän taustoittaa.

– Olin myös ajatellut, että kävisin lukion neljässä vuodessa, mutta kolme vuotta riittikin ihan hyvin. Muissa aineissa vaikeuksia ei ollut.

Neran sairaus etenee vain hitaasti. Hänellä on käytössä lääke, joka pitää toimintakykyä yllä ja pystyy jonkin verran myös palauttamaan voimia.

Riskiryhmäläisetkin saavat uskoa tulevaisuuteen


Neralla on hengitysvaikeuksia, ja hän kuuluu koronaviruksen kannalta riskiryhmiin.

– Kyllä pelotti, tuleeko karanteenikäsky ja pääsenkö kirjoittamaan ollenkaan! Onneksi kuitenkin pääsin, hän kommentoi.

Nera on vammaisten oikeuksien somepuolustaja, joka pitää blogia potkulaudallapariisiin.com . Hän kehottaa liikuntarajoitteisia ja riskiryhmäläisiä uskomaan tulevaisuuteensa ja toteuttamaan sitä, mikä kiinnostaa.

Hän itse pyrki useisiin yliopistoihin lukemaan oikeus-, sosiaali- ja hallintotieteitä sekä yhteiskunnallisia aineita.

Tietyn elämänvaiheen päättyminen, kavereiden, tuttujen opettajien ja tutun rutiinin jättäminen on tällä hetkellä haikeaa.

– Mutta nyt voin oikeasti päättää, mitä itse haluan loppuelämältä. Kaikki on auki.

Leave a Reply

  Subscribe  
Notify of