Piispanristillä on Uudenmaantien kevyen liikenteen väylän vieressä lähellä alikulkutunnelia maannut useita kuukausia suuri mäyränraato. Kaarina-lehden lukija kertoi ilmoittaneensa siitä Varsinais-Suomen Ely-keskukselle, mutta mäyrää ei ole poistettu vaan vain hieman siirretty. Lukija oli huolissaan siitä, mitä vaarallisia mikrobeja raadosta leviää ympäristöön.
Aluevastaava Markus Salminen Elystä, korjataanko eläinten raatoja säännöllisesti pois ihmisten silmistä?
– Ei, hän vastaa.
Kuolleita eläimiä ei automaattisesti korjata pois, vaikka ne eivät kauniita olekaan. Ely-keskuksen urakoijat ja metsästysseurat poistavat kuolleita eläimiä vain autoteiltä ja muilta kulkureiteiltä. Lisäksi tiiviiltä kaupunkialueelta raatoja siirretään esteettisistä syistä lähimpään metsänreunaan.
– Raato palaa luonnon kiertokulkuun nopeasti, eikä raadoista tiedetä olevan vaaraa ihmisille, ellei niitä mene koskettamaan, hän toteaa.
Linnut ja ketut tekevät raadosta nopeasti selvää, ja lopun hoitavat madot ja hajottajat.
Raadot täytyy poistaa kulkureiteiltä, sillä siellä ne aiheuttavat vaaratilanteita. Moni ihminen väistää refleksinomaisesti melko pieniäkin tielle kuolleita eläimiä, ja väistöliikkeistä voi seurata kolareita.
Metsästysyhdistysten vastuulla ovat kuolleet peurat, kauriit ja hirvet. Tieurakoija vastaa pienemmistä teille kuolleista eläimistä, kuten jäniksistä ja supikoirista – sekä mäyristä.
Salminen miettii, että ihmisillä voi olla urakoijan kanssa paljonkin näkemyseroja siinä, mikä on niin tiivistä kaupunkialuetta, että raato, joka ei ole kulkureitillä, pitäisi siirtää pois kauhistuttamasta ihmisiä. Lähtökohtaisesti Elyn tiet ovat maanteitä, jotka eivät kulje keskustoissa.
Kuolleiden eläinten kohtaaminen on urakoijille tuttua. Maanteiltä käydään päivittäin siivoamassa autojen alle jääneitä eläimiä.
