Koska osa liikenteen tavoitteista on keskenään ristiriidassa, kyselyllä yritettiin selvittää, mitä kuntalaiset priorisoivat. Yksiselitteistä vastausta ei saatu, sillä jokainen liikenteen parantamisen toimenpide sai paljon kannatusta.
Kaikkein tärkeimmiksi tavoitteiksi koettiin joukkoliikenneyhteydet sekä liikenneonnettomuuksien vähentäminen. Niitä molempia piti erittäin tärkeänä 73% vastaajista. Vähiten kannatusta saivat tavaraliikenteen kapasiteetin ja sujuvuuden turvaaminen sekä autoliikenteen sujuvoittaminen ja nopeuttaminen.
Kaarinalaisia oli vastaajista 12%. Edellisellä kyselykerralla vuonna 2017 kaarinalaisten osuus jäi kolme prosenttiyksikköä pienemmäksi.
Eniten vastaajat olivat tyytymättömiä siihen, miten he voivat osallistua itse liikennesuunnitteluun. Tätä kritisoi lähes puolet vastaajista. Erityisesti tämä nähtiin ongelmana kävely-, pyöräily- ja jalankulkuolosuhteiden kehittämisessä.
Tärkeimmäksi koettiin joukkoliikenteen, toisena pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen. Myös autoilevat ja autojen omistajat pitivät joukkoliikenteen kehittämistä tärkeimpänä.
– Vaikka lyhyillä matkoilla siirtyminen lihasvoimien käyttöön on etenkin terveyden kannalta suotavaa, on päästöjen kannalta olennaisempaa, että pitkillä matkoilla saadaan autolle aidosti vaihtoehtoja. Vaikka yli 20 kilometrin automatkoja tehdään määrällisesti vähemmän, aiheuttavat ne ajetuista kilometreistä yli 60%, miettii Varsinais-Suomen liiton liikennejärjestelmätyön erikoissuunnittelija Noora Mäki-Arvela .
Kysely toteutettiin viime marraskuussa. Tuloksia hyödynnetään seudun liikennesuunnittelussa, poliittisessa päätöksenteossa ja liikennehankkeiden priorisoinnissa.
