Tyrni tuli Tuorlaan: Estä sinilevä poimimalla marjoja

0
Myös Yle tuli seuraamaan, kun tyrnipensaita istutettiin Tuorlaan. Kuvassa etualalla professori Heikki Kallio. Tyrniä istutti kokoomuksen kansanedustaja Ilkka Kanerva, ja häntä neuvoivat Livian luontotiimin tiiminvetäjä Taina Kummunsalo sekä tyrniasiantuntija Sanna Kauppinen. Kanerva lupautui poimimaan nimikkopensaansa marjoja myöhemmin.

Suomen vesistöt ovat ongelmissa veteen pääsevän liian suuren ravinnemäärän eli käytännössä fosforin ja typen vuoksi. Niitä huuhtoutuu pelloilta sadeveden mukana esimerkiksi Itämereen. Ihmisille yksi näkyvä seuraus on sinilevän määrän nopea lisääntyminen.

Tuorlassa Ammattiopisto Liviassa ravinteiden peltovalumia on lähdetty estämään uudella keinolla: rantakaistalle istutetaan tyrnipensaita.

– Näillä ei vielä Itämerta pelasteta, mutta saamme arvokasta kokemusta, kuvaili Turun yliopiston professori Heikki Kallio perjantaina uuden tyrnikentän luona Tuorlan rantasaunan kupeessa.

Hankkeessa tutkitaan, paljonko hyötyä tyrnipensaista on. Toiveissa on, että esimerkiksi peltojen koko fosforivaluma saataisiin pysäytettyä.

Kansainvälinen ISAn (entiseltä nimeltään ISRTS:n) tyrnitutkimuskeskus on testannut eri kasveja 1980-luvulta saakka, ja tyrni on osoittautunut erinomaiseksi valumien estoon.

Kukkaro ja luonto kiittävät

– Tyrni tekee kymmenen sentin syvyyteen tiiviin juurimaton, joka sitoo maata hyvin tehokkaasti, selittää Kallio.

Eroosio ja samalla ravinteiden ja saven valuminen vesistöön vähenee silloin merkittävästi. Lisäksi tyrni sitoo juurinystyröillään ilmasta typpeä ja kehittää maahan hyvää mikrobistoa.

Tyrnin sijaan voitaisiin käyttää muitakin kasveja, kuten pajuja, mutta tyrnin etuna on, että maanviljelijä saa siitä satoa ja elantoa. Sekä maanviljelijän kukkaro että luonto kiittävät.

Tyrnipensaiden oksista leikataan sadonkorjuun yhteydessä puolet pois. Sekä marjat, lehdet että oksat otetaan talteen. Lisäksi tyrnien aluskasvusto – käytännössä ruoho ja heinä – korjataan energiakäyttöön.

Sadonkorjuu poistaa rannasta fosforia ja typpeä. Niitä on tehokkaampaa poistaa maan pinnalta eikä vasta vedestä.

Teollisuus kaipaa kotimaista tyrniä

Hankkeeseen on valittu Tuorlan peltojen lisäksi yksityisiä maatiloja Paattistenjoelta, Vahdonjoelta ja Perniönjoelta. Myös uudet maanviljelijät voivat yhä hakeutua joukon jatkeeksi.

Tosin hanke kärsii rahoitusongelmista, joten maanviljelijöiden on itse maksettava tyrnipensaansa. Vastaavasti maanviljelijä saa pitää sadon, ja lisäksi hän saa hyötykäyttöä rannan joutomaille. Pensaita ei lannoiteta eikä myrkytetä.

Tyrnistä puhutaan Suomessa paljon, mutta sitä viljellään hyvin vähän. Tarvetta tyrnille olisi.

– Suomen teollisuuden käyttämästä tyrnistä 90% tulee ulkomailta, harmittelee Kallio.

Meressä tyrnikenttien vaikutuksen pitäisi näkyä muutaman vuoden kuluttua.

Äiti ja isä tarvitaan

Ilkka Kanerva, joka on kokoomuksen kansanedustaja ja Varsinais-Suomen liiton toimintaa johtavan maakuntahallituksen puheenjohtaja, tuli viime perjantaina istuttamaan Tuorlaan tyrnipensaan.

– Saaristomeri on meille sekä ylpeyden että huolen aihe. Avainasemassa on valumien vähentäminen, johon tällä hankkeella pyritään, hän kommentoi.

Tuorlaan on istutettu nyt 660 tyrnipensasta: 600 äitiä ja 60 isää.

Marjoja ei synny pelkillä naaras- tai urospuolisilla pensailla, vaan kumpiakin tarvitaan. Tyrniäidit ovat Tuorlassa nimeltään Tytti ja Terhi, isät ovat Tarmoja ja Rudolfeja.

Ilkka Kanervan istuttama pensas oli Tytti.

Kun pensaat leikataan syksyllä, niihin jää vielä marjoja. Kallio kertoo, että vastaavissa hankkeissa lähiasukkaat ovat saaneet tulla poimimaan loput marjat omaan käyttöönsä nimellistä korvausta vastaan. Livian maataloustiimin tiiminvetäjä Jenna Ekman mietti, että tämä voisi onnistua Tuorlassakin.

Omaan rantaan tyrniä sinilevän vähentämiseksi?

Jos tyrni estää fosfori- ja typpivalumia, kannattaisiko kesämökkirantoihin istuttaa tyrniä, jotta sinilevän määrä omissa uimavesissä vähenisi?

Heikki Kallio Turun yliopistosta ja Jenna Ekman Liviasta epäröivät hetken, ennen kuin vastaavat. Lopulta vastaus on kyllä.

He kuitenkin muistuttavat, että tyrni vaatii hyvin paljon valoa. Paras paikka sille on laaja aukea.

Tyrni syrjäytyy herkästi, kun rantaviivat metsittyvät. Se ei kestä kilpailua sen enempää maan alla kuin päällä. Tyrniä on siis turha havitella rantaleppien suojaan.

Maanviljelijän kannalta tämä on etu: vaikka tyrni leviää helposti, se ei leviä hallitsemattomasti.

Tuorlassa istutetaan tyrniä kokeilumielessä myös kaislikkoiseen rantaviivaan. Kallio kuitenkin kertoo, että lähtökohtaisesti tyrni ei pidä seisovasta vedestä, joten ihan vesirajaan sitä ei kotipuutarhoissa kannata laittaa. Satunnainen vedennousu ei haittaa.

Fakta: Tyrni

  • Piikikäs pensas, 0,5–3 metriä korkea.
  • Kasvaa hiekkaisilla meren- ja joenrannoilla ja puutarhoissa.
  • Tekee happamia keltaoransseja marjoja. Marjoja on vaikea poimia tyrnipensaasta. Usein marjat poimitaan katkomalla ja pakastamalla oksat. Marjat ja lehdet irtoavat oksista, kun pakastettua oksaa hakkaa esimerkiksi pöytää vasten.
  • Vaatii paljon valoa. Pitää tuulesta. Paras maan pH on neutraali. Sitoo maaperään typpeä leppien lailla.Tyrniä ei kannata päästää korkeaksi, sillä silloin se tekee vain vähän marjoja.
  • Tyrniä voi lisätä juurivesoista, pistokkaista ja siemenistä.

Leave a Reply

  Subscribe  
Notify of