Harvaluoto oli sata vuotta sitten Piikkiön teollistunein kulmakunta

0
Työmiehiä Harvaluodon sahan höyläkoneella vuonna 1919.

”Puutavaraosakeyhtiö Piikkiö” eli puhekielessä Harvaluodon saha rekisteröitiin helmikuussa 1898. Kotipaikaksi merkittiin Tampere.

Vuotta aikaisemmin kolmen tamperelaisen virkamiehen ja liikemiehen yhteenliittymä oli vuokrannut sahaa varten maata ja merenrantaa Piikkiön Harvaluodon länsilaidalta.

Paimiolaisen Akseli Haikion – joka myöhemmin lahjoitti Tuorlan kartanon irtaimistoineen Turun yliopistolle – johtama saha teki Harvaluodosta kertaheitolla Piikkiön teollistuneimman kulmakunnan. Muutaman vuoden kuluessa saha oli pitäjän ylivoimaisesti suurin veronmaksaja.

Hygienia tuotti pulmia



Vuonna 1909 Harvaluodon saha työllisti yli 50 henkeä eli valtaosan Piikkiön silloisesta teollisuustyövoimasta. Saha pysyi pitkään Piikkiön suurimpana teollisena työpaikkana.

Saha tarjosi työntekijöilleen myös kortteeria. Hygieniaolot olivat toiminnan alkuvaiheissa heikot, mikä ilmeni sairastumisina. Ajan oloon puhtauteen ja siisteyteen saatiin kohennusta.

Saha sijaitsi nykyisin Sahannokkana tunnetun niemen kärjessä, sen etelälaidalla. Alueella oli kaksikerroksinen puinen saharakennus ja sen rinnalla puolitoistakerroksinen vankka tiilirakennus.

Voimanlähteenä oli 50 hevosvoiman höyrykone. Tiilirakennuksen kyljessä oli korkea savupiippu.

Konkurssi 1980-luvulla



Vuonna 1925 Harvaluodon sahan omistajaksi tuli kauppaneuvos Kalle Toivonen .

Sahatoiminta jatkui myös 1930-luvun pulavuosina, usein kahdessa vuorossa.

Vuonna 1983 saha meni konkurssiin, ja sen toiminta päättyi.

Etenkin hyvinä vuosina sahan ranta-alue oli täynnä paitsi rakennuksia myös korkeita lautatapuleja. Sittemmin rakennukset on purettu ja alue lepikoitunut.

Muistona menneistä ajoista sahan rannassa kelluu yhä huomattava määrä jätelautoja ja -rimoja. Ehkä ne vielä jonain päivänä korjataan pois. Niin saattaa käydä piankin, sillä niiltä paikkeilta, missä saharakennukset ja lautatapulit aikoinaan sijaitsivat, vuokrataan nyt rantatontteja.

Tiiliäkin tehtiin



Ennen Harvaluodon sahan kukoistusta piikkiöläisiä olivat työllistäneet maa- ja metsätalouden lisäksi lähinnä tiilitehtaat, meijerit ja rautatie.

Piikkiön ensimmäinen tiilitehdaskin sijaitsi tiettävästi Harvaluodossa. Sen perusti vuonna 1880 Haukan tilan maille Kokkolahden Alastalon tilan isäntä Johan Salminen. Tehtaan vuosikapasiteetti oli alkuun vaatimattomat 10 000 tiiltä, mutta vuonna 1909 – jolloin työntekijöitä oli jo seitsemän – noin 80 000 tiiltä.

1900-luvun alkupuolella myös Harvaluodon Ratsulan Länsitalossa oli tiilitehdas.

Viime vuosisadalla Haravaluodossa toimi myös Kokolahden sementtivalimo. Se paloi vuonna 1949, ja valimon toiminta siirtyi Piikkiön keskustaan.

Harvaluodon historiaa 1900-luvulta:

Harvaluodon koulu valmistui vuonna 1907, mutta koulunkäynti alkoi jo edellisvuonna Isokartanon päärakennuksen alakerrassa.

Monien vaiheiden jälkeen päästiin yksimielisyyteen, ettei koulua rakenneta saaren pohjoisosan

Haukkaan vaan Puurkankareen tontille. Jo ennen koulua Harvaluodossa oli pieni kyläkirjasto.

Osuuskaupan Harvaluoto sai 1914. Alkuaikoina siinä oli 38 jäsentä.

Ensimmäinen bussilinja Harvaluodosta Turkuun aloitti vuonna 1927. Saman vuoden juhannuksena oli laskettu vesille käsin vedettävä kapulalossi.

Talvisodassa Alastalon ja Isokartanon metsään putosi pommeja.

Marraskuussa 1942 Harvaluodon sahalla kuoli kuusi miestä metanolimyrkytykseen. Sen aiheutti viinana myyty liuotinaine.

Teksti: Perttu Hemminki