Koronakevät on ravistellut sekä Suomea että Eurooppaa. Kaarinalaisilla on ollut poikkeuksellisesti edustajansa sekä eduskunnassaettä Euroopan unionissa. Mitähän aitiopaikalla on näkynyt?
Kaarinalaistaustainen meppi Ville Niinistö (vihr.), miten Euroopan Unioni on mielestäsi onnistunut koronaepidemian hoidossa?
– Alkuvaikeuksien jälkeen EU on onnistunut parantamaan jäsenmaiden yhteistyötä. Komissio on patistanut jäsenmaita parantamaan lääkkeiden, elintarvikkeiden ja muiden kriittisten tavaroiden kuljetuksia rajoilla.
Tein yhdessä 83 mepin kanssa tästä komissiolle kirjeen, jonka vastauksessa komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen lupasi komission tarkastelevan päivittäin maiden lääkehuollon ja muiden tarvikkeiden tilannetta. Komissio antoi myös ohjeet siitä, miten rajoitustoimia kannattaa purkaa ja missä järjestyksessä, jotta vältämme toisen aallon.
EU rahoittaa merkittävästi myös koronavirusrokotetta, jolloin varmistetaan rokotteen saaminen kaikkien EU-maiden kansalaisten käyttöön.
Jäsenmaat eivät ole vielä kyenneet päättämään yhteisvastuullisesta koronakriisirahoituksesta. EU:n komissio ja parlamentti ovat jo hyväksyneet merkittävät elvytyspaketit, mutta lisää toimia tarvitaan.
Koko EU:n ja euroalueen tulevaisuuden kannalta on kriittistä, että kaikkia jäsenmaita autetaan yhteisin toimin akuutin kriisin jäätyä taakse. Ilman sitä myös Suomen talous kärsii merkittävästi, sillä Suomi on vientimaana suuresti hyötynyt EU:n sisämarkkinoista. Italian, Ranskan ja Espanjan kaltaisten maiden auttaminen on nyt myös Suomen oma etu.
Panostuksia pitäisi suunnata samalla ilmastoa suojelevan teknologian vauhdittamiseen. Silloin luomme uusia työpaikkoja ja EU:n talous uudistuu kestävästi.
Onko vaarana, että korona kaataa EU:n?
– Jos yhteiset talouden elvytystoimet eivät toteudu eikä maita saada nousuun, voi vaarana olla, että Italian kaltaisissa maissa äärioikeisto ja EU-vastaisuus nousee. Siksi pelissä on koko demokratian ja oikeusvaltion tulevaisuus, ei vain talous.
Meidän kannattaa vaalia eurooppalaista yhteistyötä. Ei yksikään maa pärjää yksinään tulevaisuuden haasteissa.
Miten korona-aika on muuttanut omaa arkeasi?
– Maaliskuun alun jälkeen olen tehnyt lähes kolme kuukautta etätöitä Suomesta käsin. Videokonferenssit ja niiden eri applikaatiot ovat tulleet tutuiksi. Alun kankeuden jälkeen europarlamentti yllättävän nopeasti sopeutui järjestämään kokouksia niin täysistunnossa kuin valiokunnissakin etänä.
Olen myös järjestänyt webinaareja, joihin on osallistunut paljon yleisöä. Ihmiset ovat löytäneet nämä osallistumisen tavat, kun ei voi tavata kasvokkain.
Mikä on henkilökohtaisesti ollut raskainta korona-ajassa?
– Se, että ei ole voinut tavata omia vanhempia. Nyt kun kesä tulee, voin kuitenkin lasten kanssa jo vierailla tapaamassa äitiäni Kaarinassa ja keskustella kotipihalla, vaikka sisälle ei mennäkään.
Mistä olet iloinnut?
– Ajan viettäminen lasten kanssa sekä jatkuva luonnon tarkkailu ja luontoretket. Matkustamisesta säästynyt aika on tullut hyvään käyttöön.
Vaikka koronarajoitukset ovat olleet monille hankalia arjen ja töiden kannalta, on ollut hienoa nähdä kuinka monet muutkin ovat löytäneet näinä aikoina luontopolut. Luonto tuo iloa vaikeisiin aikoihin.
