Linnanraunioilla sihisee: Kyyasiantuntija veikkaa käärmehavaintojen syyksi lisääntynyttä vapaa-aikaa

0
Harriet ja Petri Linnankivi vierailivat tyttäriensä Livin ja Lovan kanssa ensimmäistä kertaa linnanraunioilla. Perhe asuu pääkaupunkiseudulla, mutta viettää kesän Kuusistossa mökillään. - Tämä on mielettömän hieno paikka, he kehuivat, eikä käärmeitäkään näkynyt.

Kuusiston linnanraunioilla käydessä kannattaa olla tarkkana, mihin astuu. Linnanraunioilla on tänä keväänä todella paljon käärmeitä – siis jos Facebookiin on uskominen. Käärmehavainnoista kohistaan ainakin kahdessa eri Facebook-ryhmässä.

Kaarinan Ympäristöpalveluissa ei olla tietoisia käärmehavainnoista. Ympäristöbiologi Annemari Kari ei ole saanut yhtään ilmoitusta käärmeisiin liittyen.

Kuusiston linnanraunioiden hoito on Metsähallituksen vastuulla, mutta myös siellä ollaan ymmällään. Puistomestari Petri Loikkanen käy työnsä puolesta raunioilla kahdesti viikossa, mutta hän ei ole nähnyt tänä vuonna siellä yhtäkään käärmettä.

– Kuulostaa mielestäni epätodennäköiseltä, että käärmeiden määrä olisi lisääntynyt. Sen sijaan ihmisiä on käynyt tänä keväänä linnanraunioilla huomattavasti aiempia vuosia enemmän. Se voi selittää, että havaintojakin on tehty paljon, Loikkanen arvelee.

Raunioilla talvipesä

Kyyasiantuntija Toni Beckman kertoo, että Kuusiston linnanraunioilla on käärmeiden talvehtimispaikka, mikä voi selittää osittain keväiset käärmehavainnot. Keväisin talvipesän läheisyydessä voi näkyä paljon käärmeitä. Aikuiset kyyt palaavat vuosittain samaan talvehtimispaikkaan.

– Myös ympäröivä maasto on kyille suotuisaa, mutta tarkkaa tietoa tämänhetkisestä tilanteesta minulla ei ole, Turun seudulla asuva asiantuntija kertoo.

Beckman ylläpitää Kyyatlas-nimistä verkkosivustoa, jonne ihmisiltä pyydetään havaintoja muun muassa kyiden talvehtimispaikoista. Tiedon keräämisen tavoitteena on hahmottaa mahdollisia kannanmuutoksia ja olla tukena valtakunnallisen kyykannan arvioimisessa.

Talvikuolleisuus on Beckmanin mukaan yksi kyiden määrään vaikuttava tekijä.

– Hyvillä talvehtimispaikoilla kuolleisuus on melko pientä ja kohdistuu etupäässä edellisen vuoden poikasiin. Mennyt talvi kohteli kyitä monin paikoin hyvin, mutta tämäkään tuskin riittää selittämään havaintoja.

Loikkasen tavoin Beckman uskoo, ettei käärmeiden määrässä ole tapahtunut suurta muutosta, vaan muutos on tapahtunut ihmisten käyttäytymisessä.

– Kulunut kevät oli säiden suhteen sellainen, että viileiden jaksojen loput ajoittuvat ihmisten kannalta suotuisiin ulkoiluajankohtiin. Vapaa-aikaa oli koronan takia enemmän, ihmiset liikkuivat enemmän luonnossa ja siitä seurasi myös enemmän kyyhavaintoja, hän päättelee.

Kalastajien tekosia

Käärmeet herättävät osassa ihmisistä inhoa, mutta niillä on oikeus olla raunioilla rauhassa. Rantakäärmeen tavoin kyy ei ole rauhoitettu, mutta sitäkin suojelee eläinsuojelulaki.

Beckman muistuttaa, että parjatuista käärmeistä on hyötyä paitsi luonnolle, myös ihmiselle. Käärmeet pitävät esimerkiksi jyrsijäkannan kurissa ja hillitsevät sitä kautta myös punkkien määrää.

– Suurin ongelma ekologisia vuorovaikutusketjuja arvioidessa on se, että merkitykset ymmärretään laajemmin vasta, kun jokin laji on jo vähentynyt rajusti tai pahimmassa tapauksessa kadonnut kokonaan. Tilannetta voisi verrata ilmassa olevaan lentokoneeseen, josta irrotellaan osia yksi kerrallaan. Kone ei pysy määrättömästi kasassa eikä seurauksia kannata arpoa, Beckman vertaa.

Loikkasen mukaan 99 prosenttia luontomatkailijoista käyttäytyy vastuullisesti, mutta kun on paljon kävijöitä, tulee myös lieveilmiöitä. Kevään aikana esimerkiksi roskaaminen linnanraunioilla on lisääntynyt.

Metsähallitus on tuonut raunioilla lisää opaskylttejä, joissa muistutetaan, miten muinaismuistoalueella kuuluu käyttäytyä. Valitettavasti kaikki eivät ohjeista piittaa.

– Keväällä jouduimme tekemään rikosilmoituksen, kun rannassa oli kaivettu kuoppia. Kuopat näyttivät siltä kuin joku olisi etsinyt onkimatoja, Loikkanen kuvailee.

Hänen mukaansa kyse voi olla tietämättömyydestä.

– Ei ymmärretä, että kuoppaa kaivaessa rikotaan lakia. Muinaismuistoalueella saavat kaivaa vain ammattilaiset ja hekin luvanvaraisesti. Näissä paikoissa on tunnistettu arvoja, jotka kertovat koko ihmiskunnan menneisyydestä. Kaivamaan ja tahallaan tai tahattomasti tuhoamaan lähtiessään saa aikaan tosi paljon vahinkoa.