Pyhä lähde löytyi Kaarinasta

0
Kultanummen lähteessä on kosteammalla säällä vettä, mutta nyt se on kuiva, tutkija John Björkman näyttää.

Aivan Turun ja Kaarinan rajalla, Kohmontien läheisessä metsässä sijaitsee luonnonlähde, jota on aikoinaan pidetty pyhänä. Kultanummen lähteen vedellä on uskottu olevan parantavia vaikutuksia ja lähteeseen on myös uhrattu esimerkiksi rahoja ja neuloja.

– Pyhiä lähteitä on ollut lähes jokaisella paikkakunnalla. Jostain syystä ne ovat usein sijainneet kylien ja pitäjien rajoilla. Nyt tässä Kultanummen lähteen lähellä kulkee Turun ja Kaarinan raja, mutta aikoinaan tässä on ollut Kuralan ja Kauselan kylien rajat. Kaarinahan on jatkunut vielä pitkälle nykyisen Turun puolelle, tutkija John Björkman kertoo.

Paikat unohtuneet

Åbo Akademin folkloristiikan alan väitöskirjatutkija Björkman on parin viimeisen vuoden aikana kartoittanut Lounais-Suomen pyhiä lähteitä. Hän kertoo, että tietoa pyhinä pidetyistä lähteistä on jonkin verran olemassa, mutta aikaisemmin lähteitä ei ole kartoitettu maastosta, ja lähes kaikki lähteiden paikat ovat viimeisen sadan vuoden aikana unohtuneet.

Björkman on arkistoihin taltioidun muistitiedon perusteella kierrellyt maastossa ja etsinyt vanhoja lähteitä – joskus jopa pelkän nimen perusteella. Yhteensä hän on saanut tietoa noin 50 pyhästä lähteestä, joista 30 hän on pystynyt paikantamaan. Vain muutama hänen etsimistään lähteistä on kokonaan tuhoutunut. Suurin osa löytyy maastosta yhä, vaikka niiden sijainti onkin sukupolvien saatossa unohtunut.

– Kultanummen lähteestä tiesin, että sen lähellä on sijainnut Kultanummen torppa. Kuulin myös Kuralan kylämäessä työskentelevältä tutkijalta muistitiedosta, että aikoinaan oli tapana käydä Kultanummen lähteellä ennen kuin mentiin Littoistenjärvelle viettämään juhannusta, Björkman kertoo.

Kultanummen torpan rauniot ovat yhä metsän reunassa ja niiden sijainnin perusteella Björkman paikansi lähteen seuraamalla rinteessä kulkevia purojen uomia ylöspäin.

Parantava vesi

Tällä hetkellä purot ovat helteessä kuivuneet ja Kultanummen lähteelle päästyä huomaa, että myös lähde on kuiva. Paikassa on kuitenkin noin aarin kokoinen alue, joka on muuta metsää selvästi kosteampi.

Björkman kertoo, että tietoa pyhistä lähteistä hän on saanut esimerkiksi Kansanrunousarkistosta, jonne on kerätty muistitietoa. Kultanummen lähteestä on jäljellä vuonna 1850 syntyneen Matilda Lundelinin muisto, jossa hän kertoo, miten on parantanut kipeän silmänsä Kultanummen lähteen vedellä.

– Yleisin lähteisiin liittyvä uskomus on juuri sen parantava vesi. Lähteisiin on uhrattu kolikoita ja neuloja, jotta taudit kaikkoaisivat. Jos taas lähteestä on ottanut uhrilahjan pois, on uskottu, että sairastuu siihen samaan tautiin, minkä vuoksi uhrilahja on aikaisemmin annettu, Björkman kertoo.

Tähän on aikoinaan uskonut myös Matilda Lundelin, jonka kertomus on kerätty Kansanrunousarkistoon talteen vuonna 1936: ”Mutt jos otta siältt` lähten pohjast jonku simmotte kalu, ku sinne on uhrattu, nii saa sen taurin takasi mink` tähre se kalu on sinne uhrattu. Mää tiärä yhden poja ku otti luoanolähten pohjast` sormuksen, ja se sai simmosen tauri, ett` se kuivas valla, ja tuli nii vääräks` ete pääsny änä lopult` ollenka liikkeelkä, ja sihe se kualki sit.”

Piispanristilläkin lähde

Björkman kertoo, että luonnonlähteillä on myös usein käyty viettämässä juhannusta. Suomen lisäksi myös Ruotsissa ja katolisessa Irlannissa on usein kokoonnuttu pyhän lähteen ympärille juhannuksen viettoon. Ruotsissa näitä lähteitä nimitetään Johannes-lähteiksi Johannes Kastajan mukaan.

Se, onko juhannuksen vietto lähteillä kristillistä perinnettä vai vanhempaa perinnettä puhuttaa tutkijoita.

– Ruotsissa ollaan vahvasti sitä mieltä, että kyseessä on kristillinen perinne. Virossa taas uskotaan perinteen olevan esikristillistä perua, Björkman kertoo.

Hän kertoo, että lähteiden nimistä voisi päätellä, että niitä on pidetty pyhinä jo esikristillisenä aikana.

– Suomessa on paljon esimerkiksi karhulähteitä, ja monissa lähteiden nimissä on ämmä-sana, jolla on ehkä viitattu vesiemään, Björkman toteaa.

Paimiosta löydetty Haltiahaan lähde myös viittaa vahvasti esikristilliseen perinteeseen.

Björkman kertoo, ettei ole tietoa siitä, onko kaikkia luonnonlähteitä pidetty pyhinä, vai vain osaa niistä. Esimerkiksi Kaarinan Piispanristin lähteestä ei ole säilynyt tietoja, että sitä olisi pidetty pyhänä.

Vaikka myöhempinä aikoina lähteitä ei enää ole pidetty varsinaisesti pyhinä, vanhoja uhrilähteitä on kuitenkin usein alettu pitää terveyslähteinä, joiden ympärille on rakennettu jopa kylpylaitoksia, kuten Turun Kupittaalle. Myös Naantalin kylpylä on rakennettu aikoinaan Birgitanlähteen paikalle.

– Muistan myös omasta lapsuudestani Kaarinassa, että fammuni halusi aina hakea mökkiveden nimenomaan Piispanristin lähteeltä, vaikka sen takia pitikin ajaa kilometrejä väärään suuntaan. Lähteellä oli usein jono, kun ihmiset halusivat hakea vetensä nimenomaan sieltä, Björkman muistelee.

Muistoja lähteistä?

Björkman kartoittaa edelleen muistitietoa vanhoihin Turun seudun lähteisiin liittyen ja omia muistojaan voi lähettää hänelle osoitteeseen: john.bjorkman@abo.fi