On maanantain iltapäivä. Kaarina-talossa vaikuttaa olevan rauhallista. Ihmisiä kulkee katselemassa kirjoja, jokunen lukee lehtiä. Ihmisiä käy tasaisella tahdilla palauttamassa tai lainaamassa kirjoja. Jonoja ei näy.
Vaikutelma pettää. Kaarina-talossa tilastoitiin pelkästään maanantain aamupäivän aikana, kun kirjasto oli koronatauon jälkeen ensimmäistä kertaa auki, lähes kolmesataa kävijää.
Normaaleja kesäkävijämääriä, luonnehtii Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtaja Ritva Nurminoro.
Palautus- ja lainausautomaattien kosketusnäyttöjen vieressä on desinfiointiainepullo ja pyyntö desinfioida näyttö ennen käyttöä. Valkeavuoren luokanopettajana työskentelevä Outi Anttikoski pyyhkii näyttöä lainatakseen kirjoja.
Hän tuli lainaamaan itselleen kesälomaluettavaa.
– Kirjoja lukemalla saa uppouduttua toiseen maailmaan ja ajatukset pois työasioista, hän selittää.
Nurminoro kehuu sitä, miten tarkkaan asiakkaat ovat käyttäneet desinfiointiaineita ja noudattaneet turvaetäisyyksiä.
– Kaikkialla näin ei ole. Tyttäreni asuu Ruotsissa, ja esimerkiksi hänen työpaikallaan häntä on pidetty naurettavana, kun hän on noudattanut koronarajoituksia – vaikka samalla työpaikalla on ollut koronatapauksia.
”Liiallistakin varomista”
Kaarinan kirjastoissa on yhteensä parisenkymmentä työntekijää. Koska kirjastoja on auki esimerkiksi iltaisin ja viikonloppuisin, vapaapäivien ja lomien sijoittaminen on perinteistä virka-aikatyötä monimutkaisempaa. Järjestelyt täytyi repiä kevään mittaan useita kertaa auki ja aloittaa nollasta.
Lomilla olleen henkilökunnan oli vaikea rentoutua, sillä kaikki saattoi minä hetkenä tahansa muuttua.
– Koronakevät on suoraan sanottuna ollut kamala kevät. Olen ollut 40 vuotta töissä, enkä ole tällaista koskaan kokenut, Nurminoro toteaa.
Hän myös koki, että take away -kirjastokassienkin kieltäminen meni keväällä liiallisuuksiin.
– Pakkasimme pitkään koskemattomina olleita kirjoja kertakäyttökasseihin kertakäyttöhanskoilla. Tyksin infektiolääkäri oli todennut, että mahdollisuudet taudinsaamiseen ovat olemattomat. Lisäksi esimerkiksi Helsingin kirjastoissa ihmisiä päästettiin keväälläkin sisälle kirjastoon.
Istumapaikoista voi tulla pulaa
Nyt Kaarinan kirjastot ovat auki. Pääkirjastossa on normaalit kesäaukioloajat, mutta Littoisten kirjasto on auki vain yhtenä päivänä ja Piikkiön kirjasto kolmena päivänä viikossa. Littoisten ja Piikkiön omatoimikirjastot eivät ole käytössä.
Kulttuuritapahtumia ei Kaarina-talossa järjestetä, sillä ne houkuttelevat yleensä paikalle paljon ikäihmisiä. Nurminoro arvelee, että aikaisintaan elokuussa uskalletaan lähteä järjestämään tapahtumia.
Pääkirjastossa tuoleja on vähennetty, jotta ihmiset eivät istuisi lähekkäin.
– Toisaalta pääkirjasto on muutenkin sellainen, että ihmiset eivät yleensä ole vieri vieressä, Nurminoro miettii.
Viime vuonna Kaarina-talossa kävi keskimäärin tuhat ihmistä päivässä.
Tuhat ihmistä. Voiko luku pitää paikkansa? Kaarina-talo tuntuu lähes aina väljältä.
Totta luku kuitenkin on. Ja itse asiassa kaarinalaiset ovat viime vuoden tilastojen perusteella koko maakunnan innokkaimpia lukijoita.
Puoli miljoonaa ihmistä vuodessa
– Kaarinan kirjasto on Varsinais-Suomen vilkkain sekä lainaluvuissa että kävijämäärissä! iloitsee Nurminoro.
Yksi kaarinalainen lainaa vuodessa keskimäärin 20,35 kirjaa vuodessa.
– Tällaisiin lukuihin ei moni kunta Suomessa pääse, Nurminoro kehaisee.
Varsinais-Suomessa Raisio on aiemmin ollut lainamäärissä ykkösenä, mutta Kaarina kiilasi sen ohitse. Esimerkiksi Turussa lainataan vain 16,31 lainaa per asukas. Lisäksi Varsinais-Suomessa on kuntia, joissa lainamäärä jää alle kymmenen.
Lukuihin on laskettu Kaarinan pääkirjaston lisäksi Piikkiön ja Littoisten lähikirjastot ja Kaarinan viisi koulukirjastoa.
Kävijämääriltään Kaarinan kirjasto on asukaslukuun suhteutettuna maakunnan ykkönen.
Ilman väkilukuun suhteuttamista Turun pääkirjastossa käy eniten ihmisiä, mutta absoluuttisellakin laskutavalla Kaarina pääsee hopeasijalle.
Yhteensä Kaarinan kirjastoihin astuu vuodessa sisään lähes puoli miljoonaa ihmistä.
Joka päivä kirjastoon
Kaarina-talon valmistuminen sai Kaarinan kirjastot tekemään muutamassa vuodessa valtavan nousukiidon. Esimerkiksi vuonna 2012 kävijöitä oli Kaarinassa vain puolet nykyisestä.
Nurminoro arvelee, että Kaarinan hienojen lukujen taustalla on myös Kaarinan kirjastojen innostunut lasten- ja koulukirjastotyö. Ylipäätään Kaarinan kirjaston työntekijät ovat Nurminoron kokeman mukaan poikkeuksellisen omistautuneita työlleen sekä koulutettuja.
Kirjastossa tehdään myös paljon työtä ikäihmisten kanssa. Kaarinan kirjastossa on kirjavinkkaajia, jotka ovat saaneet ihmisiä innostumaan niin paljon, että heitä on pyydetty jo muihinkin kuntiin pitämään luentoja.
Nurminoro kertoo, että kirjastoissa on paljon ihmisiä, jotka käyvät paikalla päivittäin. Heille kirjastojen sulkeminen on ollut erityisen raskasta. Opiskelijat eivät ole myöskään päässeet lukemaan kirjastoon rauhalliseen tilaan ylioppilaskirjoituksiin ja pääsykokeisiin vaan ovat päntänneet kotona, jonne on pahimmassa tapauksessa ahtautuneet myös perheen päivähoitoikäiset lapset ja etätöitä tekevät aikuiset.
– Ja henkilökunta on kaivannut asiakkaita. Asiakkaiden palveleminen on kuitenkin se tämän alan suola ja sokeri, Nurminoro sanoittaa.
E-kirjojen määrä ja lainaaminen ovat kasvaneet paljon koronakevään aikana, mutta tarkkoja lukuja ei vielä ole tiedossa.
– Painettuihin kirjoihin verrattuna niiden suosio on edelleenkin aika pientä. Moni on kuitenkin nyt tänä keväänä kokeillut niitä ensimmäistä kertaa ja todennäköisesti jää jatkossakin e-kirjojen lukijoiksi. Itse nautin siitä, että e-kirjojen tekstin saa suurennettua, kun näkö on alkanut hiukan heiketä.
Suosituimpaan kirjaan jopa 800 varauksen jono:
Varatuin kaunokirja juuri nyt: Enni Mustosen Pukija (Kaarinassa varauksia 79, koko Vaskissa 767)
Varatuin tietokirja juuri nyt: Eddy de Windin Pääteasema Auschwitz – Selviytyjän muistiinpanot leiriltä (Kaarinassa varauksia 52, koko Vaskissa 483).
