Tallipaikka on myös näytön paikka

0
Jesse Uusiperhettä kiehtoo pyöräilyssä kovan vauhdin ja taktisuuden yhdistelmä. Hyvä fysiikka ei riitä, vaan myös pään pitää pelata.

Juuri karanteenista vapautunut pyöräilijä Jesse Uusiperhe , 22, seisoo Piikkiön Kehityksen kerhotalon pihalla. Talo on tullut tutuksi, sillä hän on aikanaan harrastanut yleisurheilua seuran riveissä. Kotitalokin on kivenheiton päässä. Maassa oli kuvaushetkellä ehkä talven viimeinen lumipeite ennen kuin asfaltti viimein kuivui.

–Tulin Belgiasta pari viikkoa sitten. Oli tarkoituksena olla siellä pitkä tovi kevään mittaan, ja tämänkin reissun piti kestää pari kuukautta. Lopulta ehdin olla vain muutaman päivän, Uusiperhe kertoi.

Uusiperhe oli tehnyt vastikään sopimuksen belgialaisen ASFRA Racing -joukkueen kanssa.

Heti Belgiaan saapumista seuraavana päivänä tuli viesti, että kaikki kilpailut on peruttu seuraavan kuukauden ajalta.

Paluu takaisin Suomeen tapahtui Brysselin vilkkaan lentokentän kautta. Minuutin välein kaikuivat kuulutukset turvaväleistä.

Kilpailu on kovaa

Vaikka kisaamaan ehkä loppukesästä päästäänkin, on tynkäkausi Uusiperheen tilanteessa erityisen harmittavaa, sillä joukkueeseen pääsy oli askel uralla eteenpäin.

– Aikaisemmin, kun on urheillut ja harjoitellut, on aina tiennyt, milloin seuraava kilpailu on, olipa se sitten päivien tai kuukausien päästä. Nyt on jännä tilanne, kun sitä ei tiedä yhtään. Suomen kilpailukausi kesällä on aika lyhyt, mutta sitä kyllä voidaan varmasti pidentää syksyyn.

Tällä hetkellä yhteislähtökisat ovat jäissä Suomessa heinäkuun alkuun saakka.

– Yhteislähtökisat ovat itselle ne pääkisat. Aika-ajokisoja saisi järjestää jo nyt kesäkuussa, mutta eipä niitäkään oikein kisakalentereista tällä hetkellä löydy. Luultavasti omalla kohdalla ensimmäiset kisat saattaisivat olla heinäkuun puolivälin jälkeen ajettavat ratapyöräilyn SM-kilpailut Helsingissä. Jos ne siis pystytään järjestämään.

Belgiassa puolestaan kisakausi saattaisi näillä näkymin pyörähtää käyntiin heinä-elokuun vaihteessa.

– Itselläni tosin ei ole tietoa, onko esimerkiksi matkustusrajoitusten ja sen sellaisten vuoksi mahdollisuuksia lähteä silloin sinne kisaamaan.

Toisaalta kautta tullaan jatkamaan syksyllä aina loka-marraskuun vaihteeseen.

Ammattilaistasosta ei Uusiperheen kohdalla vielä ole kyse. Palkkaa ei makseta, mutta iso osa kustannuksista, kuten asuminen ja välineet, hoidetaan tiimin puolesta. Joukkueelta löytyy omat yhteistyökumppaninsa, mutta paikalliset tukijat ovat kuitenkin vielä isossa roolissa.

– Puhutaan kuitenkin vielä amatööritasosta. Seuraava taso olisi alin ammattilaistaso, josta saisi jo palkkaakin. Näissä kisoissa pääsee kuitenkin hyvin näytille, ja tämä on se taso, jota myös ammattilaisjoukkueet seuraavat. Yksin ilman joukkuetta on vaikeaa päästä uralla eteenpäin. Tämä uusi sopimus mahdollistaa sen, että pääsee oikeisiin paikkoihin näytille, Uusiperhe selittää.

Sitä tarvitaan, sillä pyöräilymaailma on todella kilpailtu.

– Tämä on ihan eri laji Euroopassa kuin Suomessa. Belgiassa pyöräily on kuin jääkiekko Suomessa. Paljon yleisöä ja lehdet ovat täynnä pyöräilyä. Kilpailijoita tulee paljon myös ulkomailta.

Uusiperhe kertoo, että monet sanovat amatööritason olevan Belgiassa maailman kovin. Sen tiedostavat myös ammattilaisjoukkueet. Jos Belgiassa pärjää amatöörinä, ei ole pitkä matka ammattilaistasolle.

Kolme lajia vaihtui yhdeksi

Uusiperhe hurahti alkujaan triathloniin. Mökkikunnassa Vehmaalla järjestettiin kylätriathlontapahtuma, johon tuolloin 12-vuotias Uusiperhe päätti osallistua. Pyöräilykisoissa käytiin sen jälkeen lähinnä harjoittelumielessä, mutta vuonna 2014 hän päätti osallistua juniorien SM-kisoihin.

Tuloksena oli suomenmestaruus.

Nuorten pyöräilymaajoukkue oli tuolloin viikon päästä lähdössä kisoihin Latviaan, ja Uusiperhettä pyydettiin mukaan. Hän pääsi vuoden ali-ikäisenä nuorten maajoukkueeseen hakemaan kokemusta kisoista.

Vuodet 2015 ja 2016 Uusiperhe kiersi nuorten maajoukkueen matkassa yksittäisiä kilpailuja ympäri Eurooppaa – myös Belgiassa. 19-vuotiaana hän ryhtyi ajamaan yksittäisiä paikallisia kisoja pyöräilyhullussa maassa. Pienempiin kisoihin nimittäin pääsee ilman joukkuettakin.

–Joka päivä löytyy joku kisa jostain päin Belgiaa.

Talvikaudella pyöräillään vaikka paikoillaan

Talviharjoittelun Uusiperhe teki Turun Urheiluliiton kanssa. Viime talvena oli neljä harjoitusleiriä, joista yksi Espanjassa ja kolme sisävelodromeissa Ruotsissa ja Liettuassa. Jonkin verran talvellakin harjoitellaan ulkona, joko maasto- tai cyclocross-pyörällä.

Talvisin myös hiihto on kuulunut treenimuotojen joukkoon. Luistelutyylillä hiihtäessä on käytössä paljon samoja lihaksia kuin pyöräilyssä.

Isä rakensi aikanaan Piikkiöön autotalliin valmennuskeskuksen, jossa on muun muassa punttisali ja harjoitusvastus, johon Uusiperhe saa maantiepyöränsä kiinni.

– Auto ei talliin ole vähään aikaan mahtunut, mutta ne olosuhteet ovat varsinkin nyt karanteenin aikana olleet kultaakin kalliimmat, Uusiperhe sanoo.

Piikkiössä ja Turun seudulla harjoitusolosuhteet ovat hänen mukaansa muutenkin hyvät. Tiet ovat rauhallisia, erityyppisiä ja usein vielä hyväkuntoisia. Turussa on vieläpä toinen Suomen kahdesta velodromista.

Teksti ja kuvat: Mikko Perttunen

Leave a Reply

  Subscribe  
Notify of