Rauhalinnassa saalistettiin espanjansiruetanoita

0
Rauhalinnan kartanon asukkaat Tiina Puumalainen ja Teppo Järvinen ovat hävittäneet espanjansiruetanoita myös omasta puutarhastaan.

Kymmenkunta sadevaatteisiin pukeutunutta hahmoa seisoo Rauhalinnan luontopolun päässä. Pitkän hellejakson jälkeen taivas repeää kuin tilauksesta, sillä sade houkuttelee etanat esiin ja niitähän tänne on tultu metsästämään.

Kaarinan luonnonsuojeluyhdistys on järjestänyt vuosittain vieraslajitalkoita kaupungin kanssa. Aiempina vuosina on kitketty muun muassa lupiineja. Tänä kesänä torjunnan kohteena ovat Rauhalinnaan pesiytyneet espanjansiruetanat.

– Rauhalinnan luontopolulta on tullut tänä kesänä havaintoja huomattavasti enemmän kuin aiempina vuosina. Siksi talkoot päätettiin järjestää täällä, Kaarinan ympäristöbiologi Annemari Kari perustelee.

Talkoisiin osallistuvat Rauhalinnan kartanon asukkaat Tiina Puumalainen ja Teppo Järvinen ovat nähneet espanjansiruetanoita paitsi luontopolulla, myös omalla kotipihallaan.

– Viime kesänä niitä ei ollut vielä yhtään. Nyt olemme keränneet toistakymmentä etanaa muutaman päivän sisällä, Teppo Järvinen vertaa.

Kaarinan ympäristönsuojeluun tulee ilmoituksia vieraslajeista viikoittain. Eniten ilmoituksia tulee Karin mukaan teiden varsilla kasvavista lupiineista, mutta etanoista on tullut vuosi vuodelta enemmän havaintoja. Rauhalinnan lisäksi espanjansiruetanasta on tullut ilmoituksia ainakin Piikkiön Tammisillasta ja Kirismäestä.

Etana kaihtaa kuivaa



– Mitenkäs me tunnistamme espanjansiruetanan? joku talkoolaisista pohtii.

Esimerkkietanaa ei tarvitse kauan etsiä, sillä ensimmäinen punaruskea yksilö löytyy jo lähtöpaikalta. Muutaman metrin pituiselta matkalta niitä löytyy kymmenen lisää.

Espanjansiruetanaa ei pidä Karin mukaan sotkea kotoiseen ukkoetanaan, josta ei ole Suomen luonnossa haittaa.

Ukkoetana on yleensä väritykseltään espanjansiruetanaa tummempi, mutta parhaiten lajit erottaa toisistaan hengitysaukosta. Espanjansiruetanalla hengitysaukko on kilven etureunalla lähellä päätä, ukkoetanalla kilven takaosassa.

Espanjansiruetanat ovat kulkeutuneet Suomeen todennäköisesti puutarhaistukkaiden mukana. Ensimmäistä havainnot tehtiin Manner-Suomessa jo 1990-luvun puolivälissä. Nykyisin havaintoja on tehty 300 paikasta Rovaniemeä ja Kittilää myöten.

Puutarhaan pesiytyvä espanjansiruetana saa aikaan paljon tuhoa, sillä se syö koriste- ja hyötykasvien lehtiä, kukkia ja sipuleita. Luonnossa eläviä espanjansiruetanoita ei voi hyödyntää edes ravintoloiden ruokalistalla, sillä sen erittämä lima voi sisältää esimerkiksi listeria- ja kolibakteereja.

– Pihalla ei saisi olla liian tiheitä kasvustoja. Ne vetävät etanoita puoleensa. Nurmikot pitäisi leikata lyhyeksi ja pihassa pitäisi olla avaruutta, talkoisiin vapaaehtoisena osallistunut hortonomi Pirjo Vähätalo neuvoo.

Kannibaalietana



Etanatalkoissa pussi tulee nopeammin täyteen kuin sienimetsässä. Se kertoo jotakin Rauhalinnaan levinneiden etanoiden määrästä.

Lajin hävittäminen on vaikeaa, sillä espanjansiruetana on kova lisääntymään. Yksi etana voi Karin mukaan munia kesän aikana yli 200 munaa. Lisäksi se on lajina kaksineuvoinen eli sama yksilö voi toimia sekä naaraana että koiraana.

Paras aika espanjansiruetanoiden hävittämiseen olisi keväällä, jolloin ne eivät ole ehtineet vielä munia.

Pitäisikö Rauhalinnassa lenkkeilevien kantaa jatkossa mukana pussia etanoiden poimimista varten?

– Siitä olisi apua, mutta jos etanoita kerää, ne pitää myös tappaa ja hävittää. Kuolleita etanoita ei saa missään tapauksessa jättää luontoon, sillä espanjansiruetanat hyödyntävät kuolleita lajitovereitaan ravintona. Siksi niitä kutsutaan myös tappajaetanoiksi, Kari opastaa.

Rauhalinnan luontopolulta saadaan tunnin aikana saaliiksi 317 espanjansiruetanaa. Etanat tapetaan mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti leikkaamalla ne puutarhasaksilla kahtia. Toinen tapa olisi Karin mukaan keittäminen.

Suuresta saalista huolimatta olo on talkoiden jälkeen lähinnä lannistunut. Polulla näkyy jo uusia etanoita, vaikka talkooporukka kulki juuri äsken tästä ohi. Etanoista eroon pääseminen tuntuu mahdottomalta.

– Ei niistä varmaan kokonaan eroon pääsekään, mutta tällä tavalla voimme hillitä niiden lisääntymistä, Kari kannustaa.

Ilmoita havainnoista



Vieraslajihavainnoista voi ilmoittaa osoitteessa

vieraslajit.fi

Erityisesti havaintoja toivotaan espanjansiruetanoista, aasianrunkojäärästä, piisameista, keltamajavankaalista ja täpläravusta.

Leave a Reply

  Subscribe  
Notify of