Rekrytointiongelmat ajoivat Kaarinan organisaatiomuutokseen

0
– Toimitilapäällikön virka on parin vuoden aikana ollut avoinna kolmesti, taustoittaa Kaarinan tekninen johtaja Jyrki Haapasaari.

Kaarinan kaupungin tila- ja ravintolapalvelut organisoidaan uudelleen teknisten palveluiden rekrytointiongelmien vuoksi.

– Toimitilapäällikön eli aiemmalta nimeltään tilakeskuksen päällikön virka on viimeisen 2,5 vuoden aikana ollut avoinna kolmesti. Kahdesti uusi päällikkö on aloittanut työt, mutta virkasuhde on päättynyt jo koeajalla, selittää Kaarinan tekninen johtaja Jyrki Haapasaari.

Toimitilapäällikön vastuualue on tavallisestikin hyvin laaja, mutta tällä hetkellä Kaarinassa kyseinen virka on poikkeuksellisen vaativa. Kaupungissa on käynnissä useita suuria uudisrakennushankkeita ja remontteja.

– On osoittautunut vaikeaksi löytää henkilöä, joka pystyy hoitamaan tämän vastuualuekokonaisuuden. Jakamalla yksikkö kahtia tehtäväkenttä olisi helpommin hallittavissa ja mielenkiinto esimiestehtäviin helpompi turvata, sanoittaa Haapasaari.

Ei enää teknistä isännöitsijää

Toimitilapäällikön työt jaetaan näillä näkymin kahdeksi vastuualueeksi: talojen rakennuttaminen, rakennusten kunnossapito ja kiinteistönhoito eriytetään siivous- ja ruokapalveluista sekä isännöinnistä. Siivous- ja ruokapalveluiden sekä isännöinnin esimiehenä olisi palvelupäällikkö, talojen rakennuttamisessa, rakennusten kunnossapidossa ja kiinteistöhuollossa rakennuspäällikkö.

Samalla teknisen isännöitsijän virka lakkautetaan ja muutetaan ylläpitomestarin työsopimussuhteiseksi tehtäväksi. Tekninen isännöitsijäkin irtisanoutui vuosi sitten elokuussa.

Kaupunginhallitus on siunannut nämä muutokset kaupungin organisaatiossa. Ne astuvat voimaan tammikuussa, mikäli myös valtuusto on samaa mieltä. Yt-neuvotteluissa ei tullut esiin merkittäviä eriäviä mielipiteitä.

Myös infra- ja vesihuollon yhdistämistä harkittiin Kaarinassa, mutta yhdistämisestä ei löydetty riittävästi hyötyjä.

Tarpeita muillekin muutoksille?

Kaarinassa on selvitetty myös muita tarpeita organisaatiomuutoksille. Muutoksille ei kuitenkaan nähty riittävästi perusteita, vaan kaupunki kehittää vain eri yksiköiden välistä yhteistyötä.

Kaupungissa selvitettiin esimerkiksi sitä, pitäisikö koota kaikki lasten ja nuorten palvelut neuvolasta, perhekeskuksesta ja päiväkodeista kouluihin ja nuorisotyöhön saman hallinnon alle. Lopputulemana oli, että isoja organisaatiomuutoksia ei tarvita vaan jatketaan yhteistyötä palvelualuerajojen yli.

Samoin selvitettiin sitä, pilkottaisiinko terveyspalvelut elämänkaarimalliin, mutta muutoksen ei nähty muuttavan toimintatapoja sen sujuvammaksi kuin aiemminkaan.

Lisäksi selvitettiin, voisiko ikäihmisten ja terveyspalvelut olla yhteisen johtajan alaisuudessa, mutta kokonaisuudesta tulisi liian laaja yhdelle johtajalle eikä säästöjäkään syntyisi. Ongelmia aiheutuisi myös, jos yhdistettäisiin vammaispalvelut ja ikäihmisten palvelut, sillä ne toimivat eri lainsäädännön alla.