Apulannan keikka keskeytettiin Saaristo Openissa – ”Kipu kuolee huutamalla, alastomana – Kaarinassa!”

0
Tiivistä tunnelmaa torstain alkuillasta Lauri Tähkän esiintyessä. Myöhemmin liian vähäisiin turvaväleihin puututtiin ankarasti.

Hovirinnan rannan liikennepuiston kohdalla iskee epäilys. Miksi ei kuulu juuri mitään? Onko jotain sattunut? Lavalta näyttäisi tulevan savua…

Hovirinnan rannan akustiiikka teki tepposet, sillä telttojen ilmestyessä näkyviin Lauri Tähkän äänen erottaa jo. Savu on teatterisavua.

Festarialueella on puoliautiota. Muutamia kuljeskelee ruokakojuilla. Suurin osa on pakkautunut lavan eteen.

Lavan edessä juhlijoilla turvaväleistä ei ole tietoakaan, ja vain satunnaisia maskikasvoisia näkyy. ”Polttaa!” laulaa Lauri Tähkä, ja yleisö laulaa mukana.

– Oho, pyllyvakoni näkyy! On vähän turhan tiukat housut, Tähkä kommentoi ja yleisö nauraa.

Palelua

Tähkää kuuntelevat hiukan syrjemmällä yhdet harvoista maskikasvoisista: Kaarinasta kotoisin olevat, nykyään Turussa ja Paimiossa asuvat Josefina Rauman, Nana Holmberg ja Inka Isomaa.

– Yllätyimme, että ihmisillä on täällä näin vähän maskeja. Eniten näitä näyttäisi olevan nuorimmilla, he miettivät.

Heillä oli alkuun epäilyksiä festarin turvallisuudesta, mutta koronajärjestelyt vakuuttivat heidät. Eniten he jännittivät sitä, järjestetäänkö Saaristo Openia ylipäätään. Liput oli hankittu jo heinäkuussa.

Lauri Tähkä saa settinsä loppuun, ja väki lähtee kiertelemään kojuille ja odottamaan Gaselleja. Aurinko alkaa laskea ja pimeys nousta.

Pimeyden tullen tulee todella kylmä. Toimittaja luuli varustautuneensa lämpimästi mutta hampaat kalisevat. Apulanta olisi ainakin tarkoitus nähdä, mutta sitä täytyy odotella kolme tuntia. On pakko jättää Gasellit ja Mikael Gabriel välistä ja mennä pariksi tunniksi Kaarina-lehden toimitukseen lämmittelemään ja juomaan kuumaa teetä. Asteet laskevat plus seitsemään asteeseen.

Pikaideointeja turvavälien pitämiseen

Puolenyön aikaan takaisin palatessa väki on vielä riehakkaammalla tuulella, osa kulkee kiemurrellen, mutta huomattavasti useammalla on nyt maskeja. Palelevat ihmiset kyselevät fanituotekojuista huppareita, mutta ne ovat jo menneet.

Lavan eteen on ilmestynyt aitoja. Järjestysmiehet kertovat, että ne ideoitiin pikapikaa, sillä turvavälejä ei pystytty lavan edustalla pitämään.

Viimein lavalle ilmestyy tämän kesän toiselle ja samalla viimeiselle keikalleen odotettu bändi, juontajan sanoin yksi kovimmista suomalaisista bändeistä koskaan. Yleisö villiintyy.

”Hei hei, mitä kuuluu!” Toni Wirtanen aloittaa.

Hän kertoo rumpali Sipe Santapukin tulleen juuri isäksi ja letkauttelee tämän kystasta. Biisien välissä Wirtanen ja juontaja muistuttelevat turvaväleistä sekä avin ja THL:n ohjeista.

Sitten tapahtuu jotain vielä odottamatonta: keikka keskeytetään. Bändin jäsenet lähtevät lavalta.

Keikkaa ei aiota jatkaa ennen kuin yleisö etsiytyy kauemmas toisistaan. Hämmentynyt yleisö siirtyilee muutamia senttimetrejä. Ei riitä. Lisää tarvitaan. Vielä lisää. Lopulta keikka jatkuu.

”Kipu kuolee huutamalla, alastomana – Kaarinassa!” Wirtanen laulaa.

Kun on yleisön vuoro, yleisö laulaa Wirtasen mielestä väärin. Ei, ei lattialla, vaan Kaarinassa. Kaarinassa. Kaarina ilmaantuu myös muihin biiseihin mukaan.

”Tähän päättyy paljon hyvää, ja paljon kaunista”, Wirtanen laulaa ja päättää todennäköisesti yhden oudoimmista keikoistaan koskaan.

Leave a Reply

  Subscribe  
Notify of