Kamppailua keskiaikaisella twistillä: Kaarinalaiset harrastajat perustivat Turun seudulle oman keskiaikaisten kamppailulajien seuran

0
Taistelut näyttävät rajuilta, mutta haarniskat suojaavat hyvin iskuilta ja potkuilta.

Kuuluu metallin kolina ja räminä, kun kaksi täysiin haarniskoihin ja kypäriin sonnustautunutta miestä rymisee toisiaan päin miekat ja kilvet koholla. Seuraa lyöntejä sekä miekalla että kilvellä, tönimistä ja potkuja. Hetken päästä haarniskoidut miehet kaatuvat maahan, mutta taistelu jatkuu.

Taistelua seuratessa voisi kuvitella olevansa keskiajalla, mutta nyt ollaan nykypäivän Paimiossa, jossa on meneillään Medieval Combat Sport Aboensis -seuran harjoitukset. Seurassa treenataan keskiaikaista taistelua haarniskoissa, jotka on valmistettu aitojen keskiaikaisten mallien mukaan.

– Tällaisen taistelun avulla ritarit ovat aikoinaan pitäneet kuntoaan yllä, kaarinalainen harrastaja ja seuran perustajajäsen Timo Teivonen kertoo.

Joukkueissa ja yksilölajina



Joukkuversiota Medieval Combat Sportista kutsutaan buhurtiksi.

– Buhurt on joukkuelaji, jossa otellaan Suomessa yleensä joukkueissa, joissa on yleensä kolme vastaan kolme tai viisi vastaan viisi. Joskus kokeiluluontoisesti MM-kisoissa on ollut 100 vastaan 100 -taisteluitakin, Teivonen kertoo.

Yksilölajeja ovat kilpimiekka, pitkämiekka sekä profight. Viimeksi mainittu on vapaaottelua, jossa mukana on aseet.

Vaikka asein taistellaan, miekalla pistäminen on kielletty. Kiellettyjä ovat myös lyömiset kallonpohjaan ja niskaan, nivusiin, polvitaipeisiin ja jalkapöytiin. Muutoin sääntöjä ei juurikaan ole.

– Buhurtissa voittaa, kun saa kaadettua vastustajat. Yksilötaistelussa taas saa pisteitä kaadoista ja osumista, toinen perustajajäsen Juha-Petteri Kemilä kertoo.

Juuret Venäjällä



Medieval Combat Sportia, tai tuttavallisemmin buhurtia, jolla kaikkia lajimuotoja usein kutsutaan, on alun perin alettu harrastaa Venäjällä 2000-luvun alussa. Suomeen laji on rantautunut vuonna 2013.

Turun seudulla  toimiva Medieval Combat Sport Aboensis perustettiin vuonna 2016, kun Timo Teivonen yhdessä vaimonsa Anne Knape-Teivosen sekä Juha-Petteri Kemilän kanssa olivat nähneet lajia keskiaikatapahtuman yhteydessä ja innostuivat siitä. Pian he kuitenkin huomasivat, ettei sitä Varsinais-Suomessa voinut harrastaa.

– Aluksi harjoiteltiin meidän pihalla Kaarinassa. Start-up-leiri järjestettiin vuonna 2016, ja sen jälkeen perustettiin seura, Timo Teivonen kertoo.

Nyt seurassa on parikymmentä jäsentä ympäri seutukunnan, Kaarinan lisäksi Turusta, Raisiosta, Salosta ja Uudestakaupungista.

Laji vielä tuntematon



Laji on vielä suhteellisen uusi tuttavuus Suomessa, vaikka paikallisia seuroja onkin jo kahdeksalla paikkakunnalla. Kattojärjestö Medieval Combat Sport Finland on perustettu vuonna 2014.

Lajin tuntemattomuudesta kertoo sekin, että kun Kaarinan kaupunki jakoi tänä vuonna avustusta vajaalle parillekymmenelle urheiluseuralle, jäi Medieval Combat Sport Aboensis seuroista ainoana ilman avustusta. Hämmennystä päättäjissä herätti se, luokitellaanko laji kulttuuriksi vai urheiluksi.

Lajin harrastajat vakuuttavat, että kyseessä on urheilulaji – ja itse asiassa melko rankka sellainen, koska 25–50 kilon painoisissa haarniskoissa taistelu on raskasta. Tämän vuoksi ottelut kestävät yleensä vain pari minuuttia.

Mukana Turun linnan turnajaisissa



Lajissa järjestetään kilpailuja ympäri Suomen ja maailman, ja sitä harrastetaan yhteensä neljässäkymmenessä eri maassa.

Maailmanlaajuisesti lajilla on olemassa kaksi kattojärjestöä. Molemmilla on vuosittaiset maailmanmestaruuskilpailunsa. Myös suomalaiset ja Medieval Combat Sport Aboensiksen jäsenet ovat pärjänneet kisoissa. Naisten Kivuttaret-maajoukkue voitti viime vuonna Ukrainassa järjestetyissä MM-kilpailuissa kultaa. Mukana oli MCS-Aboensiksesta Yana Kubyshkina.

Samoissa kilpailuissa miesten maajoukkue voitti 5×5-ottelussa pronssia. Mukana oli Timo Teivonen. Teivonen on myös voittanut omassa sarjassaan Suomen-mestaruuden, samoin Juha-Petteri Kemilä.

Buhurtia on mahdollista päästä näkemään elokuussa, kun seura on mukana Turun linnan turnajaiset -tapahtumassa. MM-kisat järjestetään Suomessa vuonna 2022, Hämeenlinnassa.

Jos laji kiinnostaa, sitä on mahdollista päästä myös itse kokeilemaan, sillä seura ottaa koko ajan uusia jäseniä riveihinsä.

– Lisäksi järjestämme esimerkiksi polttareihin lajikokeilua, Anne Knape-Teivonen vinkkaa.

Toimittaja testasi: ”Minuutti tuntui kymmenen kilometrin juoksulenkiltä”



Pääsin kokeilemaan, miltä tuntuu pukea päälleen oikea haarniska – ja vielä taistella se päällä.

Homma ei alkanut kovin lupaavasti, sillä jo 20 kilon painoisen varustekassin nostaminen maasta meinasi tuntua liian raskaalta. Päälle puettuna haarniska ei yllättäen tuntunutkaan enää niin painavalta, sillä paino jakaantuu tasaisesti koko vartalolle – kunnes päähän sujautettiin (pikemminkin survottiin) yli seitsemänkiloinen kypärä. Se meinasi aiheuttaa klaustrofobisen reaktion.

Haarniskan pukeminen on prosessi, josta vasta-alkaja ei suoriudu yksin. Varusteet koostuvat useista osista, joista jokainen solmitaan nyöreillä ja kiinnitetään toisiinsa. Tähän uppoaa helposti parikymmentä minuuttia.

Haarniska päällä kävely tuntui siltä, miltä se näyttääkin, eli kömpelöltä. Minun ei ollut tarkoitus taistella haarniska päällä, mutta kuinka ollakaan, huomasin pian kannattelevani miekkaa ja areenan toisella laidalla odotti haarniskoitu mies valmiina ottamaan vastaan iskuja.

Koska en ole aiemmin harrastanut kamppailulajeja, nyrkkeillyt, tapellut tai edes lyönyt ketään, miekalla huitominen tai töniminen arvelutti ja jännitti. Pikku hiljaa uskaltauduin lyömään kovemmin, kun ymmärsin, etteivät iskut satu, kun suojana on haarniska. Itse asiassa mäiskiminen tuntui vapauttavalta.

Ottelu kesti minuutin mutta tuntui tunnilta. Sen jälkeen olo oli kuin kymmenen kilometrin juoksulenkin tehneellä.