Koronavirus iski Kaarinassa pahaan hetkeen. Kaupunki paini talousongelmissa jo valmiiksi, ja viime vuonna syntyi hurjat 9,7 euroa alijäämää. Poikkeusolot ovat pahentaneet tilannetta entisestään.
Toisaalta niin rajua taloudellista romahdusta ei ole näkyvissä kuin pelättiin.
Kaarinan talousjohtaja Sinikka Sinervuo-Koskinen kertoo, että arvion mukaan koronaviruksen seurannaisista syntyy Kaarinalle kuluja ja tulonmenetyksiä 11 miljoonaan euron verran. Niistä valtio kuittaa tämänhetkisen tiedon perusteella 6 miljoonaa euroa. Toisin sanoen Kaarinalla on ”vain” viisi miljoonaa euroa kurottavanaan tavalliseen vuoteen verrattuna.
Verotuloissa suurin miinus
Eniten koronaviruksen ennustetaan syövän Kaarinan verotuloja. Lomautusten vuoksi kuntalaisten palkat ovat olleet pienemmät kuin tavallisesti, minkä vuoksi myös kaupungin kunnallisverotuotto pienenee. Talousarviossa oletetusta 153 miljoonan euron tuotosta korona niistää tämänhetkisen ennusteen mukaan pois 8,7 miljoonaa euroa.
Lisäksi kaupungilta jää saamatta noin miljoonan euron verran asiakasmaksuja esimerkiksi hammashuollosta ja varhaiskasvatuksesta. Kuntalaiset eivät ole maksaneet palveluista, joita eivät ole käyttäneetkään. Kaupungin menot eivät kuitenkaan ole vastaavassa suhteessa pienentyneet. Lisäksi monet kaupungin yksiköt ovat olleet tyhjäkäynnillä.
Kaupungin henkilöstön lomautuksista ei ollut apua. Ennen kuin lomautuksia ehdittiin laittaa käyntiin, koronarajoituksia jo purettiin. Lopulta vain kymmenkunta kaupungin työntekijää lomautettiin.
Suurin kysymysmerkki Sinervuo-Koskisen mukaan on, miten sairaanhoitopiirin eli käytännössä Tyksin korona-alijäämälle käy. Kunnat omistavat sairaanhoitopiirin ja ovat viime kädessä maksumiehiä, vaikka valtio onkin lupautunut korvaamaan koronakuluja suoraan sairaanhoitopiireille.
Alijäämää muutenkin
Kaarinaan odotetaan 4,8 miljoonan euron lisätuloja valtionosuuksista sekä 1,2 miljoonaa euroa yhteisöveron jako-osuusmuutoksista. Näistä koostuu se 6 miljoonaa euroa, jolla valtio auttaa Kaarinaa.
– Tämä on mittava vastaantulo. Ilman sitä olisimme lirissä, kuten moni muukin kunta, Sinervuo-Koskinen kommentoi.
Kaarinan tämänvuotisessa budjetissa oli varauduttu 600 000 euron alijäämään. Vuoden puolessavälissä alijäämää on jo kertynyt vajaan miljoonan euron verran. Lisää on odotettavissa: esimerkiksi verotulojen romahdus ei näy vielä Kaarinan verotuloissa vaan sen odotetaan toteutuvan vasta loppuvuonna.
Virallisia lukemia ei vielä ole, mutta epävirallisen ennusteen mukaan Kaarinalle kertyisi tänä vuonna 5 miljoonaa euroa alijäämää. Mikäli valtio ei tulisi apuun, alijäämää olisi siis tulossa huima 11 miljoonaa euroa.
Kaarinan viimeiset hurjien alijäämien vuodet ovat Sinervuo-Koskisen mukaan johtuneet paitsi koulujen purkamisista ja rakennusinvestoinneista myös siitä, että sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat ovat tulleet ikään, jossa tarvitaan paljon palveluita. Nämä haasteet eivät ole pysyviä, mutta niihin ei myöskään ole heti tarjolla helpotusta.
Raamikäsittely alkamassa
Kaarinan budjettiraamikäsittely on alkamassa elokuussa. Vielä Sinervuo-Koskinen ei osaa vielä sanoa, millaisia eurosummaisia säästötarpeita Kaarinalla on raamikäsittelyssä. Varmaa on toistaiseksi vain, että jostain on kunnolla säästettävä ja leikattava tai tuloja on saatava lisää.
– Tänä vuonna valtio tulee vastaan koronaviruksen yllätyksellisyyden ja valtion määräämien rajoitusten haittojen vuoksi, mutta ei ole realistista olettaa, että sama jatkuisi ensi vuonna, Sinervuo-Koskinen toteaa.
Kaarinassa on laadittu talouden tasapainotussuunnitelma, johon on listattu säästökeinoja. Keinoja otetaan tarvittaessa käyttöön seuraavan vuoden budjetista päätettäessä.
Oman sävynsä syksyn budjettikäsittelyyn tuo se, että edessä on kunnallisvaalit. Kompromisseja vaikeiden säästöjen tekemiseksi voi olla vaikea tehdä, sillä harva äänestäjä pitää omien etujensa leikkaamisesta.