Mikäli Kaarinan kouluissa jatkuu sama trendi kuin viime lukuvuonna, yhä useampi tyttö jättää koululounaan välistä.
Syömättömyys vaikuttaa olevan kaarinalainen ilmiö, selviää THL:n kouluterveyskyselystä. Kaarinassa on maan ja Varsinais-Suomen keskiarvoa enemmän oppilaita, jotka eivät syö koululounasta.
Niiden kaarinalaisoppilaiden määrä, joka jätti koululounaan välistä, kasvoi huomattavasti verrattuna vuosina 2017 ja 2013 vastanneisiin. Käytännössä yli kolmasosa yläkoululaisista ja lukiolaisista jätti koululounaan välistä.
Syömättömyys on muotia lähinnä kaarinalaisten tyttöjen keskuudessa. Kaarinalaispoikien lounasmäärät eivät suuresti eronneet maan keskiarvosta.
Lähes joka toinen – 42% – yläkoulun tytöistä ei syönyt koululounasta. Lukiolaistytöistäkin 36% sivuutti lounaan. Yläkoulun pojista 34% vältti koululounaan, lukiolaispojista 28%.
Määrät olivat samansuuntaisia eri yläkouluissa. Eniten lounaita jättivät väliin Valkeavuoren koulun yläkoululaistytöt (50%), vähiten Piikkiön yhtenäiskoulun pojat (20%).
Kaarinan kouluruokaloiden henkilökunnan mukaan ruokaa syödään kuitenkin määrällisesti vuosi vuodelta kouluissa enemmän. Kouluissa on myös tähdätty siihen, että suosikkiruokia tiedustellaan ja tarjotaan. Vastaavasti inhokkiruokia poistetaan ruokalistoilta. Toisaalta kaikkien makumieltymyksiä on vaikea palvella.
Sekä keittäjät, nuorisovaltuusto ettö kotitalousopettajat ovat nostaneet esiin, että kouluissa ei aina ole mukavaa syödä. Tilat ovat meluisia ja aikaa ruokailuun on vähän. Kasvisruokia kohtaan on yhä paljon ennakkoluuloja. Ryhmäpainetta lounaan väheksymiseen on.
Koululounaan jättäminen väliin yhdistyy usein oppilaan epäterveellisiin välipaloihin, tupakointiin ja alkoholinkäyttöön.
Tiedot kävivät ilmi THL:n kyselytutkimuksesta sekä kaupungin omista selvityksistä. Kyselyyn osallistuivat keväällä 2019 peruskoulusta 8. ja 9. luokan oppilaat sekä lukiosta alle 21-vuotiaat 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Kysely tehdään joka toinen vuosi.
