Kuusistosta löytyy 75 vuotta Seilin mielisairaalasta

0
Leena Pietilää on kiehtonut varsinkin isoäitinsä isoäidin, Auroran tarina. Aurora muutti 25-vuotiaana nuorikkona Seiliin. Pietilällä on kädessä kuva Aurorasta nuorena, ja seinällä näkyy kuva Aurorasta vanhempana. Seinällä on kuva myös Jannesta eli Johan Holländerista, joka oli suvun ensimmäinen taloudenhoitaja Seilissä. Ennen Seilin vuosia Janne toimi kirjurina Rannan tuomiokunnan käräjillä ja kanslistina Viipurin lääninhallituksessa.

Runsaat 150 vuotta sitten Johan eli Janne Holländer muutti Seilin parantolaan taloudenhoitajaksi. Elettiin 1860-lukua, eikä spitaalisia enää ollut paikalla: parantola oli 1700-luvun aikana muuttunut mielisairaiden hoitolaksi.

Mukana oli Johanin nuorikko, 25-vuotias Aurora . Helsinkiläisestä neidistä sukeutui suurtalousemäntä, sillä parantolan ruoka valmistettiin taloudenhoitajan keittiössä.

– Hän oli minun isoäitini isoäiti, kertoo Kuusistossa asuva Leena Pietilä .

Jannelle ja Auroralle syntyi kahdeksan lasta, joista moni haudattiin jo pienenä Seiliin. Aikuisiksi elivät kaksoset Elin ja Maria eli Maissi, Armas, Johan ja Hilja . Heistä Armas jatkoi Seilin taloudenhoitajan työtä ja hoiti virkaa 40 vuotta. Lisäksi Jannen veljiä oli jonkin aikaa taloudenhoitajina Seilissä.

– Yhteensä sukulaisiani on ollut Seilissä taloudenhoitajana 75 vuotta, vuodesta 1869 vuoteen 1943, esittelee Pietilä.

Mielisairaala lakkautettiin vuonna 1962.

Nyt Pietilä on koonnut kotiinsa Kuusistoon suvun vaiheista ja Seilin historiasta pienen näyttelyn, jota saa elokuussa käydä katsomassa.

Seilistä ministerin puolisoksi



– Seilistä ja sen oloista on kirjoitettu paljon negatiiviseen sävyyn. Minun ajatuksenani on, että tuskinpa mummuni isä Armas olisi hakenut isänsä jälkeen virkaa ja viihtynyt siellä 40 vuotta, jos se olisi ollut ihan kauhea paikka, Pietilä miettii.

Pietilää on kiehtonut myös se, että perheessä arvostettiin koulutusta. Taloudenhoitajien jälkeläisistä olisi saaristossa voinut kasvaa esimerkiksi kalastajia, mutta lapset lähetettiin Turkuun kouluun. He viettivät siellä pitkiä aikoja koulukortteerissa. Kaikki Armaan lapset kirjoittivat Turussa ylioppilaiksi.

Yksi Jannen tyttäristä eli Armaan sisarista ryhtyi maatilan emännäksi läheiselle saarelle, mutta yksi tyttäristä – Maria eli Maissi – meni naimisiin Eero Erkon kanssa.

Erkko on tuttu nimi muualta kuin Seilistä. Hän sattui olemaan ministeri ja kansanedustaja, joka perusti Helsingin Sanomien edeltäjän, Päivälehden. Temperamenttiseksi kuvailtu Maissi toimi miehensä rinnalla vastustamassa venäläisten sortovaltaa.

Janne ja Aurora on haudattu Turkuun, mutta suuri osa suvun haudoista löytyy Seilistä. Sieltä löytyy esimerkiksi Auroran äidin hauta. Hän oli jäänyt varhain leskeksi ja joutunut myymään Helsingissä leipää ja appelsiineja elättääkseen kaksi tytärtään. Tätä pidettiin naiselle hyvin sopimattomana. Seilistä löytyvät myös Armaan ja hänen vaimonsa Ainan haudat.

Viimeisin Pietilän sukulainen haudattiin Seiliin muutama vuosi sitten: Armaan nuorimman pojan vaimo pääsi perheen hautaan. Kuka tahansa ei enää saa tulla Seiliin haudatuksi.

Lypsämään naapurisaareen



Seilissä elettiin Holländerien aikana omavaraistaloudessa, kuten muuallakin, ja potilaat osallistuivat kuntonsa mukaan töihin.

Saaristo toi maanviljelykseen oman sävynsä. Viljelyksiä ja kotieläimiä oli eri saarissa, ja esimerkiksi lehmät piti käydä toisessa saaressa aamuin illoin lypsämässä, miten paljon sitten myrskysikin. ”Oli se varsinkin muualta tulleelle navetta-apulaiselle outoa ja aluksi pelottavaakin”, kirjoittaa muistiinpanoissaan Armaan poika Antti Holländer , sittemmin Hallantie .

Taloudenhoitaja tai hänen jälkeläisensä – Antti mukaan lukien – huolehtivat yleensä navetta-apulaisten kyydeistä saariin.

Tarkemmat tiedot näyttelyn aukioloajoista löytyvät Kaarina-lehden Menomonosta.