Kaarinan pyöräteille on kesän aikana ilmestynyt asfalttiin maalattuja kolmioita. Uusia, yleiseurooppalaisia tiemerkintöjä löytyy 110-tien varresta alikulkutunneleiden suilta ja risteyksistä.
Liikenneturvan saaman palautteen mukaan osa lapsista on tulkinnut tiehen maalatut kolmiot nuoliksi ja luullut, että alikulkutunneliin pitää ajaa poikkeuksellisesti tien vasenta puolta. Näin tulkittuina merkit voivat johtaa yhteentörmäyksiin ja vaaratilanteisiin.
Liikenneturvan yhteyspäällikön Tapio Heiskasen mukaan valkoiset kolmiot, oikealta nimeltään väistämisviiva, osoittaa väistämisvelvollisuutta. Alikulkutunnelista ulos ajavan pyöräilijän tai mopoilijan on väistettävä risteävää liikennettä.
Väistämisviivat on Heiskasen mukaan maalattu tielle tehosteeksi. Niiden lisäksi risteyksissä tulisi olla kärkikolmio tai jokin muu väistämisvelvollisuutta osoittava liikennemerkki. Esimerkiksi Kurkelantien risteyksestä uupuu kuitenkin vielä itse liikennemerkki, mikä on voinut aiheuttaa jalankulkijoissa ja pyöräilijöissä hämmennystä.
Ekaluokkalainen yksin kouluun?
Koulujen alkaessa keskustelua herättää se, minkä ikäisen lapsen voi päästää yksin pyörällä kouluun. Kouluissa on koulumatkojen suhteen erilaisia sääntöjä. Esimerkiksi Kuusistossa kouluun saa pyöräillä yksin jo ensimmäisen luokan keväällä, kun taas osassa kouluista vasta kakkosluokkalaiset saavat pyöräillä yksin koulumatkat.
Pyöräilykursseja alakoululaisille vetävän Hemmo Sankarin mielestä koulun aloittava ekaluokkalainen on vielä liian pieni kulkemaan koulumatkaa yksin pyörällä.
– Tarkkaavaisuus- ja havainnointikyky ei ole sen ikäisellä lapsella vielä riittävän hyvä. Vaikka lapsi olisi täysin keskittynyt liikenteeseen, minuutin päästä ajatukset voivat olla ihan muualla, Kaarinan autokoulun yrittäjä perustelee.
Kotona opitut asenteet
Pyöräilykursseja vetäessään Sankari on huomannut, että lapsilla on yllättävän suuria eroja pyörän käsittelytaidoissa. Ennen liikenteen sekaan menemistä olisi hyvä harjoitella niin pujottelua kuin suoraan ajamista, suuntamerkin näyttämistä ja jarruttamista.
Koronatilanteen takia pyöräilykurssit jäivät viime keväänä ja tänä syksynä järjestämättä. Sankari pelkää, että tämä saattaa näkyä liikenteessä.
Kotona opitut asenteet vaikuttavat hänen mukaansa yllättävän paljon lasten liikennekäyttäytymiseen.
– Jos vanhemmat eivät näytä pyöräillessä suuntamerkkiä tai soita kelloa, se saattaa tuntua lapsestakin turhalta.
Heiskanen muistuttaa myös kypärän ja valojen käytöstä. Kesäkuussa voimaan astuneen uuden tieliikennelain myötä myös takavalo on pyörässä hämärällä pakollinen.
Syksyisin autoilijoita muistutetaan varomaan pieniä pyöräilijöitä ja jalankulkijoita, mutta Sankari ja Heiskanen toivovat myös pyöräilijöiltä lisää vastuuntuntoa.
– Pyörillä ajetaan nykyisin hirveän kovaa ja sitten syyllistetään autoilijoita virheistä. On päivänselvää, että jos pyöräilee 30–40 kilometrin tuntivauhtia risteykseen, autoilijalle jää hyvin vähän aikaa reagoida. Pienimmät pyöräilijät on hyvä opettaa aina taluttamaan tien yli, jolloin taluttaja kulkee jalankulkijan säännöillä, Heiskanen muistuttaa.
