Tuorlan Tähtitornit Oy osti Tuorlan observatorion Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ltä, mutta planetaario ja tähtitornit toimivat nyt yhteistyössä Turun yliopiston kanssa.
Uuden yhtiön pääosakas on Opteon Oy, joka valmistaa suuroptiikkaa maanpäällisiin ja erityisesti avaruusteleskooppeihin Tuorlassa. Yritys on toiminut Tuorlassa yli kolmenkymmenen vuoden ajan.
Vaikka Tuorlan observatorio sai siis uudet omistajat, käytännössä toiminta pysyy samojen tekijöiden käsissä. Uuden yrityksen osakkaisiin kuuluu Tähtitornien toimitusjohtaja Aimo Sillanpää , joka on 12 vuotta sitten ollut perustamassa Tuorlan planetaariota. Planetaarion toiminta jatkuu hänen tutuissa käsissään.
– Osakkaina ovat muun muassa Kaarinan kaupunki, Yrjö Väisälän eli observatorion perustajan sukulaisia sekä vanhoja tähtitieteilijöitä, kuten Esko Valtaoja ja monia muita tunnettuja tiedehenkilöitä, Sillanpää kertoo.
Lisäksi Tuorlassa työskentelee Aimo Sillanpään poika Peetu Sillanpää , joka on aiemmin ollut pitkään töissä Tuorlan Tiedekeskuksessa ja planetaariolla.
Sillanpäät sanovat, ettei Tuorlan Tähtitornit Oy:n idea ole mahdollisimman hyvä tuottavuus vaan perinteikkään toiminnan säilyttäminen Tuorlassa ja erityisesti lasten ja nuorten kiinnostuksen herättäminen tieteeseen.
– Tarkoitus on vaalia alueella tiedettä sekä Väisälän perintöä. Tästä osoituksena on myös alueesta käytettävä uusi nimi, Väisälän avaruuspuisto, he kertovat.
Observatoriokierroksia ja kokoustiloja
Alustavan suunnitelman mukaan planetaarionäytöksiä on kahtena päivänä viikossa. Jos kysyntää on, näytöksiä lisätään.
– Näytökset oli tarkoitus aloittaa jo välittömästi omistajavaihdoksen jälkeen, mutta korona sotki aikatauluja. Nytkin otamme näytöksiin ihmisiä rajoitetusti joka toiseen istuimeen. Yhteensä tänne mahtuu ihmisiä nyt kaksikymmentä kerrallaan, Aimo Sillanpää kertoo.
Toiminnan aloittamista voi seurata uusilta nettisivuilta (www.avaruuspuisto.fi).
Planetaarionäytösten lisäksi alueella järjestetään ryhmille observatoriokierroksia, joilla pääsee tutustumaan tähtitorneihin sekä kalliotunneliin ja sen näyttelyihin.
Alueen kokous- sekä toimistotilat ovat jo vuokrattavissa.
– Täällä on yli 300 neliömetriä tyhjää, vuokrattavaa tilaa. Toimistohuoneita on kymmenen, ja lisäksi on useita isompia ja pienempiä kokoustiloja. Teemme läheistä yhteistyötä Tuorlan Majatalon kanssa, josta voi kokouksiin tilata ruokailut, Sillanpää vinkkaa.
Tuorlan Tähtitornit Oy tekee alueella myös remonttia.
– Alueella on monia, vanhoja rakennuksia, joista Yliopistokiinteistöt eivät ole pitäneet huolta, ja me niitä vähitellen rempataan, Sillanpää kertoo.
Yhteistyötä Livian kanssa ollaan herättelemässä. Pyrkimyksenä on myös hyödyntää alueella olevia luonto- ja aikavaelluspolkuja.
Kaksi kertaa vuodessa Tuorlan tähtitieteellisen seuran järjestämät avoimet ovet tulevat jatkumaan.
– Parhaimmillaan niissä on käynyt yli tuhat henkeä päivässä, Sillanpää sanoo.
Tiedetoimintaa suunnitteilla
Turun yliopisto pyöritti Tuorlassa tiedekeskusta vuodesta 2018. Nyt yliopisto ei enää jatka Tuorlassa, koska haluaa karsia vuokrakuluista ja keskittää toimintojaan.
– Yliopisto keskittää yleisötoimintoja muihin yliopiston käytössä oleviin toimipisteisiin, kuten kasvitieteelliseen puutarhaan, yliopistonmäelle, Seilin saareen ja Kevolle. Erityisesti Ruissalon puutarha on tärkeä toiminnan kehittämisen kohde, jossa tiedekeskus on jo käynnistänyt Lasten yliopiston leirit ja aloittanut Ruissalon aikavaelluksen. Myös tiedesynttäreitä pystyy jo varaamaan puutarhalle, kertoo Pasi Nurmi Turun yliopistolta.
Nurmi kertoo, että yliopistolla on myös käytössä kaksi opetuslaboratoriota, toinen Turussa yliopistonmäellä ja toinen Ruissalossa.
– Tiedekeskus siis kehittää toimintoja yhä kasvavissa määrin mutta hyödyntäen muita yliopiston tiloja. Käytännössä Turun yliopiston lasten tiedetoiminta on integroidusti yliopiston tiedekeskuksen ja Lounais-Suomen LUMA-keskuksen yhteistä toimintaa, Nurmi kertoo.
Vaikka Turun yliopiston tiedekeskus ei Tuorlassa jatku, vastaavaa toimintaa on kuitenkin tiloihin suunnitteilla.
– Tulossa on esimerkiksi koululaisille suunnattuja aktiviteetteja sekä luentoja tieteestä, Aimo Sillanpää sanoo.
Myös laboratoriotoimintaa on jatkossa mahdollista kehittää, mutta sen suhteen suunnitelmat ovat vielä avoinna.
Sillanpää kertoo, että Yrjö Väisälän perintöä olisi tarkoitus tuoda alueella jatkossa paremmin esille, niin aineellista perintöä eli tutkimusesineistöä kuin henkistä perintöä.
– Esimerkiksi satelliittien avulla tehtävä GPS-paikannus perustuu Väisälän kehittämille menetelmille ja laitteille. Tätäkin olisi kiinnostava tuoda yleisölle enemmän esille, Sillanpää suunnittelee.
