Sovinnollinen sävy kuitenkin lopulta saatiin, kun kaupunginjohtaja Harri Virta kommentoi, että moni yrittäjien toiveista vaikutti toteutuskelpoiselta.
Toisiaan vasten hiersivät se, että virkamiehet yrittävät vähentää autoilun houkuttelevuutta ja suosivat ratkaisuja, jotka kannustavat joukkoliikenteeseen ja esimerkiksi pyöräilyyn. Yrittäjät taas ovat huolissaan suurimmasta asiakasryhmästään, iäkkäistä, jotka eivät pysty kävelemään kaukaa.
Tätä ongelmaa on ollut erityisesti Pyhän Katariinan tien varren yrityksillä. Taksit ja invataksit ajavat nyt pyörätielle ja tukkivat kevyen liikenteen väyliä, jotta asiakkaat pääsevät liikeyrityksen ovelle. Samoin autoja joudutaan lastamaan useita kertoja päivässä pyörätien tukkeena.
Yrittäjät toivoivat esimerkiksi graniittilohkareiden poistamista ja parkkipaikkoja niiden tilalle. Lohkareet ovat olleet myös näköesteenä, eivätkä autoilijat näe suojatielle tulijoita. Virta lupasi, että niiden poistamista ainakin selvitetään.
Taksitolpat muualle?
Tuomas Rinne Kaarinan Silmälasista pyysi avaamaan väliaikaisen kulkuyhteyden Oskarinaukion ja Kaarinan torin välille. Silmälasiliike on jäänyt liikenteellisesti sumppuun eikä navigaattorin kanssa löydä perille.
Myös tätä Virta arveli mahdolliseksi, samoin sitä, että taksitolpat siirrettäisiin yrittäjien toiveesta Kivitaskun edestä muualle. Kivitaskun lähistön yrityksillä on nykyään enemmän tarvetta lyhytaikaisille parkkipaikoille kuin takseille. Lisäksi Vaparin kävijät täyttävät kulmauksen parkkipaikat.
Myös kunnollisia pyöräparkkeja kaivattiin kaikkialle keskustaan. Taikinatalosta kerrottiin, että sähköpyörällä kulkevien asiakkaiden määrä on kasvanut nopeasti, eikä kallista sähköpyörää uskalleta jättää mihin tahansa lojumaan.
Tästä virkamiehet olivat samaa mieltä. Tosin toive pyöräparkeista pitäisi monissa paikoissa esittää kaupungin sijaan taloyhtiölle.
Ei enää tuulikaappiin asti
Yrittäjien huoli parkkipaikkojen yleisestä riittävyydestä ei saanut vastakaikua.
– Itse tykkäisin ajaa tuulikaappiin asti, maaseudulta kun olen kotoisin, mutta maailma on murroksessa ja nyt opetellaan elämään ilman omaa autoa. Ihmiset tottuvat ostamaan auton sijaan kuljetuspalveluita, kommentoi Kaarinan kaupunkikehitysjohtaja Päivi Liuska-Kankaanpää .
Kaarinan tekninen johtaja Jyrki Haapasaari taas kertoi, että usein ihminen viitsii kävellä sen verran autosta kuin paikan asukasluku on kymmenissä tuhansissa. Kaarinassa parkkipaikan pitäisi siis löytyä 50 metrin päästä yrityksestä. Tämä usein onnistuukin.
– Kaavoituksen näkökulmasta Kaarinan keskustassa on parkkipaikoille riittävä mitoitus. Siltikään asiakaspysäköinti ei jokaisen yrityksen kohdalla toimi. Silloin täytyy mennä kaavoituksen sijaan ihmisten toiminnan ohjaamisen puolelle, selitti Liuska-Kankaanpää.
Pysäköinninvalvonnalle iso tarve
Sekä virkamiehet, yrittäjät että tilaisuudessa mukana olleet rakennusyhtiöt olivat tilaisuudessa yhtä mieltä siitä, että jotain täytyy tehdä keskustan parkkipaikkojen väärin käyttämiselle. Keskustan asukkaat täyttävät parkkipaikat, jotka on tarkoitettu liikeyritysten asiakkaille. Asukkaat eivät osta taloyhtiönsä maksullisia parkkipaikkoja, ja ne kumisevat tyhjyyttään.
Tätä ongelmaa on erityisesti Puntarinkadulla.
– Pihapaikan rakentaminen yhdelle autolle maksaa rakennusyhtiölle noin 5000 euroa. Autohallissa yhden paikan rakentaminen maksaa huomattavasti enemmän: 25–30 000 euroa. Näin isoa summaa kuluttajat eivät myöskään suostu maksamaan, vaan autohallipaikkoja myydään 15–20 000 eurolla. Tämä on haaste rakennuttajille, taustoitti Antti Saarinen Pohjola Rakennuksesta.
Niin kauan kuin lähellä on ilmaisia parkkipaikkoja, autohallipaikkoja ei osteta silläkään hinnalla.
Ratkaisuna nähtiin pysäköinninvalvonnan aloittaminen, kaupungin ja yrittäjien yhdessä kustantamana.
Pysäköinninvalvontaa on useana vuotena yritetty saada Kaarinaan, mutta se ei ole saanut poliitikoilta tarpeeksi kannatusta.
Jere Järvinen (sd.), joka oli yrittäjäkahveilla sekä nuorisotyön edustajana että Kaarinan valtuuston puheenjohtajana, mietti, että pysäköinninvalvonnan aloittamisen on todennäköisesti luultu tarkoittavan, että parkkipaikoista tulisi Kaarinan keskustassa maksullisia. Tähän ei kuitenkaan olisi tarkoitus lähteä, vaan kiekkopaikkoja olisi kuten ennenkin.
Yhteinen vartija keskustaan?
Pysäköinninvalvojan pestin voisi yhdistää vartijan palkkaamiseen, jota esitettiin ratkaisuksi keskustan turvattomuuteen.
– Kaarinan keskustassa eivät tällä hetkellä häiriköi teini-ikäiset. Toki heidän kielenkäyttönsä voi ottaa korviin, mutta he eivät havaintojen mukaan tee keskustassa ilkivaltaa tai rikoksia. Ongelmia aiheuttavat 20–29-vuotiaat, täysikäiset, Järvinen taustoitti.
– Pussikaljailmiö yleistyi entisestään koronakevään jälkeen. Täysikäisiä on myös kesken päivää kävellyt kauppaan, napannut tavaran käteensä ja kävellyt ulos. Tämä on valitettavasti nyt keskustan yritysten arkipäivää.
Kaarinassa oli aiemmin kaupungin ja yrittäjien yhdessä palkkaama vartija, johon oltiin tyytyväisiä. Läsnäolijat muistelivat, että kun hänellä alkoi ikä painaa, seuraajan palvelut eivät kuitenkaan enää tyydyttäneet vaan vartijasta luovuttiin.
