– Aline on tutkijan kannalta sikäli hankala ihminen, ettei hänestä löydy skandaaleja eikä kirjeenvaihtoa, toteaa Vanu-Mamman elämään perehtynyt Olli Kauremaa .
– Hän oli suuri persoona, josta puhutaan superlatiiveilla, Kauremaa jatkaa.
Vähä-Rauhalinnassa, Kuusistonsalmen rannalla maatilan omistanut Aline Grönberg (1871–1950) muistetaan Turun Vanun perustajana ja menestyneenä liikenaisena, jolle asiakkaiden palveleminen oli sydämenasia.
”Älkää unohtako kiittää asiakkaita”, kerrotaan Alinen ohjeistaneen lapsiaan vielä kuolinvuoteellaan.
Grönbergistä kirjaa kirjoittava Kauremaa kertoo torstaina Kaarina-talossa järjestettävässä ilmaisluennossa Vanu-Mamman elämästä.
Kuka on tuo hyrrä?
Aline Grönbergin perustama Turun Vanuliike sai alkunsa pienestä kellarihuoneesta Aurakatu 12:sta. Aline työskenteli myymälänhoitajana Antskogin verkatehtan Turun myymälässä ja pyöritti samanaikaisesti omaa myymäläänsä. Ensimmäisen päivän tili oli 6 markkaa ja 40 penniä.
Vähitellen liiketoiminta kasvoi niin, että 1930-luvun lopussa Turun Vanun palveluksessa työskenteli jo lähes 250 työntekijää ja yli sata kotiompelijaa. Pienestä kellarimyymälästä oli tullut kaksikerroksinen tavaratalo, jonne rakennettiin Turun ensimmäiset liukuportaat.
Aineistoa kerätessään Kauremaa kuuli tarinan eräältä työmatkalta. Aline oli matkustanut apulaisensa kanssa junassa ja vetäytynyt penkkiriville pitkäkseen nukkumaan, kun vaunuun oli astunut mies, joka oli Turun Vanun asiakkaita.
Mies jäi juttelemaan apulaisen kanssa ja uteli tältä, kuka on se vanhempi nainen, joka on aina paikalla myymälässä ja pyörii paikasta toiseen kuin hyrrä.
Miehen poistuttua vaunusta peitto Alinen päällä hytkyi.
– Kutsuiko hän minua todella hyrräksi? Aline kysyi nauraen.
Kauremaan mukaan tarina kuvaa hyvin itsenäistä liikenaista, joka halusi huolehtia kaikesta.
– Turun Vanu oli yhtä kuin Aline Grönberg. Hän oli poikkeuksellisen älykäs ihminen, joka päätti kaikista yritykseensä liittyvistä asioista yksin.
Varjopuolena oli, että Aline joutui valitsemaan työn ja lastensa välillä. Hän lähetti lapsensa sukulaistensa luokse hoitoon, jotta pystyi johtamaan liikettä.
– Myöhemmin hän korvasi tämän moninkertaisesti ja suhtautui lapsenlapsiinsa ja ylipäätään kaikkiin lapsiin äärimmäisen positiivisesti. Huomionarvoista on myös se, että kaikki Alinen lapset onnistuivat elämässään hyvin, Kauremaa kertoo.
117 jälkeläistä
Kauremaa on metsästänyt kirjaansa varten Vanu-Mamman jälkeläisiä, joita on miehen laskujen mukaan peräti 117. Keskeisessä osassa ovat Alinen lapsenlapset, joista elossa on kahdeksan, ja heistä viidellä on muistoja Alinesta.
Kirja julkaistaan ensi vuonna, jolloin Alinen syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta.
Osa arvoituksista on edelleen ratkaisematta. Kauremaa kaipaa erityisesti tietoa kolmesta naisesta: Gerda Söderholmista , Elsa Enbergistä ja Martta Elomaasta , jotka johtivat Turun Vanua Alinen rinnalla. Myös Alinen pitkäaikaisesta sisäköstä Hilja Segerstedtistä ja toisesta pojasta merikapteeni Karl-Johan Johnssonista on vain vähän tietoa.
– Toivoisin tietoja ja muistoja näistä henkilöistä, Kauremaa pyytää.
Maksuton yleisöluento Kaarina-salissa to 17.9. klo 18. Luento on osa sarjaa Kokoomus Kaarinassa 100 vuotta. Kauremaa on paikalla kutsuttuna esitelmöitsijänä.Ilmoittautumislinkki löytyy Kaarinan kaupungin ja Kaarinan kansalaisopiston verkkosivuilta.
Kuka Vanu-Mamma?
- Turun Vanun perustaja ja toimitusjohtaja. Tunnettiin lempinimellä Vanu-Mamma.
- Kauppaneuvos, Turun liikemiesyhdistyksen ensimmäinen naisjäsen sekä Turun Säästöpankin isännistössä ensimmäinen nainen.
- Oli kahdesti naimisissa ja sai yhteensä neljä lasta.
- Vuonna 1925 Aline Grönberg osti kreivi Gösta Armfeltin kuolinpesältä Kaarinassa sijaitsevan Vähä-Rauhalinnan kartanon, joka toimi hänen kesäasuntonaan. Kartanon viereen hän perusti yli 50 henkilöä työllistäneen teollisuuslaitoksen Oy Turun Peiteteollisuuden.
- Vähä-Rauhalinnassa on puistoalue, joka on merkitty karttaan Vanu-Mamman mäkenä.
- Olli Kauremaa kerää muistoja ja materiaalia Aline Grönbergistä (vaddmamma@outlook.com, puh. 046 615 2360).
