Kaarinan nimikkolintu syö ohdakkeita, symboloi kärsimystä ja laulaa häkissä

0
Tikliluento oli osa Kokoomus Kaarinassa 100 vuotta -sarjaa. Professori Pekka Niemelä ja kaarinalainen kuntavaikuttaja Merja Kantalainen ovat biologeja ja kurssikavereita. Idea luennosta heräsi pari vuotta sitten, kun he sattuivat samaan kurssitapaamiseen Seiliin, jonne pelmahti lauma tiklejä. Kantalainen kommentoi silloin Niemelälle, että tiedätkös, tikli on Kaarinan nimikkolintu. Tähän Niemelä kommentoi, että tiedätkös, olen tutkinut tiklejä viime aikoina.

Kaarinalla on ollut oma nimikkolintu vuodesta 1997. Kyseisen linnun tie on ollut kovin ohdakkeinen: se nimittäin syö ohdakkeita ja takiaisia. Lisäksi lintu on kristillisessä mytologiassa kärsimyksen symboli.

Etelä-Euroopassa tätä lintua pidetään sievänä häkkilintuna. Se visertelee kauniisti. Kanarianlintumaisessa laulussa toistuu linnun nimi, tikli.

Linnuille harvinaisesti sekä poika- että tyttötiklit ovat samannäköisiä. Lintu on myös kaarinalaisittain peloton ja uskaltautuu ihmisiä lähelle.

Näin kertoi viime viikolla professori ja biologi Pekka Niemelä yleisöluennolla Kaarina-salissa.

Kasvot värjääntyivät Jeesuksen verestä



Tikli on maalattu noin viiteensataan merkittävään tauluun, ja tiklejä on päässyt kankaalle esimerkiksi Rafaellon ja Leonardo da Vincin siveltimistä. Usein lintu on päätynyt Neitsyt Marian tai Jeesuksen hyväiltäväksi.

Hieronymus Boschin kuuluisassa Maallisten ilojen puutarhassa keskimmäisessä, maailmaa ennen vedenpaisumusta kuvaavassa taulussa näkyy lintujen joukossa tikli. Sen nokasta roikkuu karhunvatukka, jota ihmiset tavoittelevat syötäväksi. Yksi tavoittelijoista on kuollut.

– Katolisessa mytologiassa karhunvatukka on Kristuksen veren symboli. Tikli tässä taulussa kuvaa sitä, miten ihmiset etsivät sielulleen pelastusta, Niemelä selittää.

Niemelä on tehnyt runsaasti yhteistyötä taidehistorioitsijoiden kanssa ja kertoikin Kaarinassa runsaasti maalaustaiteesta.

Hän selitti tiklin saaneen kristillisessä mytologiassa verenpunaiset kasvot, koska lintu kävi poistamassa Jeesuksen otsalta ristillä orjantappurakruunun piikit. Haavoista pursuava veri värjäsi linnun otsan.

Katariinalla ei yhteyttä tikliin



Miksiköhän tikli sitten on Kaarinan nimikkolintu?

Kristuksen kärsimystä symboloiva tikli sopisi hyvin yhteen marttyyrikuoleman kokeneen Kaarinan suojeluspyhimyksen, Katariina Aleksandrialaisen kanssa. Niemelä ei kuitenkaan ole löytänyt taulua, jossa nämä kaksi esiintyisivät yhdessä.

Myöskään luentoa järjestämässä ollut Merja Kantalainen ei saanut selville, miksi juuri tiklin katsottiin olevan hyvä nimikkolintu Kaarinalle. Tikliä kyllä lentelee Kaarinassa mutta ei sen enempää kuin muissakaan kunnissa.

Niemelä taustoitti, että 300-luvun taitteessa elänyt Pyhä Katariina on katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa toiseksi tärkein naispyhimys Neitsyt Marian jälkeen. Katariina kuoli keisari Diocletianuksen kristittyjen vainoissa. Pyhimys yritettiin mestata teilipyörällä, mutta se hajosi, ja hän kuoli vasta miekkaan.

Samoissa vainoissa kuoli myös Pyhä Aleksandra , Diocletianuksen vaimo, jolle Turun ortodoksinen kirkko on pyhitetty.

Kaarina sai nimensä Kaarinan pitäjän alkuperäisestä, Katariinalle pyhitetystä kirkosta, joka nykyään kuuluu Turkuun.

– Kaarinan alkuperäinen vaakuna on yksi kauneimpia vaakunoita, joita tiedän, Turussa asuva Niemelä kommentoi.

Hänen omat lapsensa on kastettu Pyhän Katariinan kirkossa.

– Asiahan ei minulle kuulu, mutta voisitte kyllä harkita vanhan vaakunan palauttamista!