Maailman ensimmäinen metrin perusviiva sai Tuorlassa maalia pintaan

0
Maalausvuorossa Jaana Saarikoski, joka on myös tallentanut Tuorlan rakennusten ja esineiden historiaa Muistitietohankkeessa.

Tuorlan observatorion alueen rakentaminen aloitettiin 50 vuotta sitten, vuonna 1950. Ensimmäiset mäelle ilmestyneet rakennukset olivat puisia pitkiä rakennuksia.

Nykyisin nämä rakennukset ovat kasvuston peitossa, ja ne jäävät alueella liikkuessa helposti huomaamatta. Rakennusten tarina on kuitenkin mielenkiintoinen.

Kyseiset rakennukset muodostavat metrin perusviivan eli geodeettisen perusviivan. Se on Tuorlan observatorion perustajan Yrjö Väisälän vuonna 1923 kehittämä, valon interferenssiä hyödyntävä äärimmäisen tarkka mittausmenetelmä.

Tuorlaan rakennettua perusviivaa käytettiin mittausmenetelmän kehittämiseen ja testaamiseen. Perusviivoja rakennettiin myöhemmin ympäri maailmaa, ja niitä käytettiin maapallon mittaamiseen ennennäkemättömällä tarkkuudella. Esimerkiksi Nummelassa on geodeettisen laitoksen 846 metriä pitkä perusviiva, jonka mitatun pituuden tarkkuus on noin 0,05 mm.

Maailman ensimmäinen metrin perusviiva juhlii tänä vuonna siis 70-vuotissyntymäpäiväänsä. Tosin yksiselitteistä ei täysin ole, mikä metrin perusviivoista oli ensimmäinen. Iso-Heikkilässä oli Tuorlan perusviivan valmistuessa jo jonkinnäköinen testitunneli.

Rakennukset Tuorlassa ovat osin päässeet rapistumaan pahasti. Kun Tuorlan Tähtitornit Oy osti Tuorlan observatorion rakennukset tämän vuoden alkupuolella, niitä alettiin kunnostaa. Tuorlan tähtitieteellinen seura järjesti kesän alussa talkoot, jossa vuotava katto korjattiin ja pensaikkoa karsittiin siten, että rakennukset tulevat paremmin esille.

Viime perjantaina vuorossa olivat maalaustalkoot.

Seura on myös saanut Kaarinan kaupungin vapaa-ajan lautakunnalta avustuksen historiallisen rakennusten kyltittämiseen, jotta kaikki alueella liikkujat pääsevät tutustumaan näiden rakennusten kiehtovaan historiaan.

Elina Lindfors

Tuorlan tähtitieteellisen seuran sihteeri ja rahastonhoitaja