Kuusiston linnasta lähti piispa satoja vuosia sitten matkaan Turkuun. Matkalla hänelle tuli jano, ja hän pysähtyi Kärjen talolle nykyisen Hovirinnan uimarannan lähelle pyytämään juotavaa. Talossa oli kotona vain lapsia, ja he antoivat piispalle vettä. Piispa maksoi lapsille kultarahalla.
Kun Kärjen talon isäntä tuli kotiin, hän päätteli, että piispalla täytyi olla enemmänkin kultarahoja mukanaan. Hän lähti piispan perään, sai hänet kiinni nykyisellä Piispanristillä, tappoi hänet ja ryösti kultakolikot. Surman vuoksi paikalle kaiverrettiin isoon kiveen muistutus kauheasta teosta ja paikannimeksi tuli Piispanristi.
Muistopaasi todella löytyy Skanssista Turun puolelta. Ihan kaikki ei kuitenkaan pidä paikkaansa 1800-luvun lopulla kirjatussa perimätiedossa.
– Kuusiston linnan piispojen kohtalot tiedetään, eivätkä ne tue tarinaa. Todennäköisempää on, että Piispanristillä surmattiin joku piispan alaisista ja piispa kaiverrutti sen vuoksi muistokiven, kertoi Lea Heinonen-Eerola elokuussa Piispanristin kulttuurikävelyllä.
Piispanristi oli takamaata
Kaarinan Oppaat ovat järjestäneet kulttuurikävelyitä pitkin Kaarinaa useana vuotena, ja kävelylle lähdettiin nyt ensimmäistä kertaa Piispanristillä.
Vaikka säätiedotus lupasi rankkasateita ja ukkosia, mukaan tuli viitisenkymmentä kiinnostunutta. Hetken kuluttua sade kasteli kuuntelijat pahanpäiväisesti, mutta jyrähdyksiä ei kuultu.
Piispanristillä tarkoitetaan toisinaan koko Kaarinan länsilaitaa, Rauvolaa, Auvaisia ja Lemunniemeä myöten, mutta tarkalleen ottaen Piispanristi ulottuu vain Kairiskulmalta Skanssiin. Kyseinen alue on ollut hiekkaharjua ja metsäistä takamaata, jossa on ollut kettutarhoja, eikä Piispanristiltä löydy esimerkiksi vanhoja kartanoita.
Sen sijaan kaarinalaisilla on paljon muistoja 1900-luvulla paikalle nousseista yrityksistä.
Esteri kasteli
Heinonen-Eerola esitteli sateessa, että ensimmäisten teollisuusyritysten joukossa Uudenmaantien varteen tuli vuonna 1936 perustettu Piispanristin Saha, jonka tiloissa nykyään toimii esimerkiksi Ravintola Broadway. Sahalla tehtiin sotien jälkeen myös puuosia laivoihin, jotka vietiin sotakorvauksena Neuvostoliittoon. Nykyään Piispanristin Saha on Krossissa.
Nykyisessä Cleantimen rakennuksessa oli K. Nummela Oy:n autokoritehtaan konttori. Nummela valmisti muun muassa Esteri-nimisiä sammutuspumppuja – Esteri-nimellä ja kaatosateellahan on vanhastaan tekemistä keskenään. Nummela valmisti myös Suomen ensimmäisen kirjastoauton.
Uudemmista yrityksistä esimerkiksi Filmtown aloitti valta-aikansa Suomessa Piispanristiltä.
Yli-Lemun tehtailija tarvitsi soraa
Turkulaiset joivat vuosikymmeniä Piispanristin pohjavettä, ja myös Auran panimo kiinnostui Piispanrististä pohjaveden vuoksi. Pohjavettä oli kuitenkin panimon tarpeisiin vähemmän kuin oletettiin ja sitä piti täydentää Littoistenjärvestä.
– Kymmenen vuotta meni lupa-asioihin, ennen kuin Auran panimo siirtyi Turusta Piispanristille. Vuoden kuluttua siitä Hartwall jo ostikin panimon, Heinonen-Eerola naurahti.
Hän kertoi myös, että 1910-luvulla Yli-Lemun kartanon omistaja oli rakennusmestari ja tehtailija, joka kehitteli sementtivalutuotteita ja tarvitsi suuria määriä soraa. Sopivaa soraa löytyi läheltä, Piispanristiltä.
Kun soranotto loppui 1960-luvulla, kuopat täyttyivät pohjavedellä. Myöhemmin lammet täytettiin ja enää yksi on jäljellä.
