Sen, onko suomalainen villipesto maailman parasta, voi kuka tahansa käydä itse testaamassa. Tuomasjukka on yrittäjänä Piispanristillä sijaitsevassa Lapin Mariassa, jonka kuusenkerkkäpesto ja nokkospesto ilmestyivät viime viikolla näyttävästi S-ketjun kauppoihin ympäri Suomen. Villipestot ylsivät toiseksi televisiossa neloskanavalla esitetyssä Suomalainen menestysresepti -kilpailussa.
Toimittaja maisteli Lapin Marian villipestoja pastassa ja hapankorpun päällä ja on Tuomasjukan kanssa samaa mieltä siitä, että maailman parhaasta villipestosta on kyse. Tosin näillä pestoilla ei ole yhtäkään suoraa kilpailijaa, joten vertailu ei ollut erityisen objektiivinen. Hyvältä ainakin maistui.
”Suomi on marjojen Kongo”
Tuomasjukka on kotoisin Lapista Sodankylästä ja väitellyt tohtoriksi Turun yliopistossa elintarvikekemiasta. Hänen alansa töitä ei juuri löydy Lapista, joten hän jäi etelän perukoille. Hän perusti Paimiossa vuonna 2009 yrityksen, joka jalosti lappilaisia marjoja tuotteiksi.
– Suomalaiset myyvät mielellään marjansa jalostamattomina ulkomaille. Käytännössä Suomi on marjojen Kongo. Suurin osa marjojen tuotosta menee muille, Tuomasjukka puistaa päätään.
Lapin Maria on tähän mennessä valmistanut marjoista luomuglögiä, -mehua ja -smoothieita. Glögi on ollut tärkein tuote. Lapin Maria on Suomen suurin luomuglögien valmistaja, ja esimerkiksi kaikki Pirkan luomuglögit tehdään Piispanristillä.
Pesto oli yritykselle uusi aluevaltaus.
Tuomasjukka tarjosi televisiokisaan useita tuotteita ehdolle, kuten marjavälipalatuotetta, mutta villipesto oli se, joka tärppäsi.
Kisa järjestettiin nyt toista kertaa. Tuomasjukka pyrki mukaan ensimmäisenäkin vuotena mutta ei silloin päässyt.
Nokkosia nokkosten tiellä
– Kerkkä on yksi ainoista villiyrteistä, joita saa käyttää elintarviketeollisuudessa, koska sillä on ruokakäytössä riittävän pitkä historia. Lähes kaikki muut metsistä löytyvät villiyrtit, kuten mesiangervo, on turvallisuuden takaamiseksi kielletty, Tuomasjukka kertoo.
– Mietimme, voisiko kerkkää käyttää johonkin muuhunkin kuin glögiin, ja päädyimme pestoon.
Nokkospeston kanssa Tuomasjukalla oli enemmän epäilyksiä. Siinä, missä kerkän saamiseksi riittää se, että lähetetään poimijat metsään, nokkonen täytyy kasvattaa. Kasvatus edellyttää viljelijöiltä investointeja laitteisiin ja osaamiseen, joten tärkeimmän raaka-aineen saatavuus ei ollut itsestään selvää.
Nokkospestoyritelmät eivät myöskään aluksi maistuneet syömäkelpoisilta. Lopulta tuotteesta kuitenkin saatiin suuhun sopiva.
Nokkospeston nokkosista noin puolet tuodaan tällä hetkellä ulkomailta. Tuomasjukka arvelee, että ensi vuonna kaikki olisi jo kotimaista.
Henkilöbrändäys ei sovi kaikille
Televisiokisaan pääseminen sai yrityksessä aikaan huiman harppauksen. Arvion mukaan villiipeston myötä liikevaihto kaksinkertaistuu.
Helppoa televisioformaatissa toimiminen ei kuitenkaan ollut.
– Monen yrittäjän on vaikea sulatella sitä, miten televisioformaatissa menestystuotetta rakennetaan henkilöbrändin kautta. Kaikki eivät halua tuoda itseään niin voimakkaasti esiin. Lisäksi ohjelma tehdään järkyttävän nopeassa tahdissa. Yleensä uutuustuotetta voidaan kehittää rauhassa, Tuomasjukka toteaa.
– Meille kisa sopi. Saimme huomattavasti nopeamman reitin kaupan valikoimiin kuin tavallisesti ja valtavasti näkyvyyttä.
Suomalainen menestysresepti -kilpailu, jossa etsitään uusia kotimaisen ruuan tähtiä, on S-ryhmän ideoima. Tuotekehitystä seurattiin Nelosen TV-ohjelmassa läpi kesän. Kisan voitti turkulaisen Rostenin leipomon Rostis.
Villiä luomua edullisesti
Kisan myötä S-ketjulla on neljän kuukauden yksinmyyntioikeus villipestoihin. Sen jälkeen Lapin Marian villipestot aloittelevat maailmanvalloitusta. Vastaavia ei markkinoilla ole.
S-kaupan hyllyssä näiden pestojen hinta hätkähdyttää, hyvällä tavalla. Kun tuotteen nimessä on sanat luomu ja villi , hinnan kuvittelisi olevan moninkertainen tavallisiin pestoihin verrattuna. Hintaluokka on kuitenkin sama kuin muillakin. Luomupestoista villipesto on halvin.
Tuomasjukka kertoo Lapin Marian pyrkineen siihen, että luomut olisivat kaikille mahdollisia tuotteita.
Tuomasjukka asuu Paimiossa ja hänet tunnetaan vihreiden kunnallispoliitikkona. Miksiköhän hänen yrityksensä on Kaarinassa?
– Meillä oli toimitilat Apilatiellä, mutta rakennus purettiin eikä Paimiosta löytynyt silloin sopivia. Kaarinasta löytyi, ja lisäksi Kaarinalla on yrittäjäystävällisen kunnan maine, Tuomasjukka taustoittaa.
Piispanristille Lapin Maria tuli vuonna 2016.
Nykyiset Lapin Marian tilat Fazerin entisissä tiloissa Kosken leipomon kyljessä ovat tosin auttamattoman pienet, ja varastokin sijaitsee toisaalla. Muutto on todennäköisesti pian taas edessä.
