Kaarinan lukiossa on vaihtunut koulupsykologi tänä syksynä jo kaksi kertaa. Syyskuun lopussa talossa aloitti kolmas koulupsykologi, jonka määräaikainen työsuhde kestää vuoden loppuun.
Lukion rehtori Kimmo Laitinen on äärimmäisen huolissaan oppilashuollon tilasta. Opiskelijat kärsivät Laitisen mukaan psykologien vaihtuvuudesta, sillä luottamussuhteen rakentuminen vie aikaa. Viimeisten viiden vuoden aikana koulupsykologi on vaihtunut lukiossa peräti seitsemän kertaa.
– Eikä ihme, ettei kukaan halua hommaan sitoutua, jos vakipaikkaa ei ole tarjolla ja palkkaus on selvästi alle psykologien minimipalkan. Naapurikaupunki maksaa sen minimin ja tarjoaa virkoja, Laitinen kirjoittaa Kaarinan sivistyslautakunnalle osoittamassaan kirjeessä.
Opiskelijahuolto on lakisääteistä toimintaa. Lain mukaan psykologin tai kuraattorin luokse pitäisi päästä kriisitilanteessa 1–2 päivässä, muussa tapauksessa viimeistään viikon sisällä.
– Tällä hetkellä se ei Kaarinassa toteudu. Opiskelijoita on enemmän kuin resursseja, Laitinen tiivistää.
Laitinen on huolissaan erityisesti niistä opiskelijoista, jotka tarvitsisivat apua nopeasti. Kaarinan lukiossa koulupsykologi on tavattavissa vain kerran viikossa.
Johtava rehtori Emmi Virtanen rauhoittelee, että opiskelijat saavat kyllä akuuteissa tilanteissa apua 1–2 päivässä.
– Myös kiireettömimmissä asioissa kontakti syntyy seitsemän työpäivän aikana, mikä tarkoittaa, että yhteydenottoon vastataan, tilanne arvioidaan ja varataan aika tai ohjataan lapsi tai nuori oikean palvelun äärelle. Ensikäynti ei välttämättä toteudu seitsemän työpäivän aikana, mutta kontaktin katsotaan syntyneen.
Mitoitus pielessä
Koulupsykologien ja -kuraattorien lähiesimiehenä työskentelevän Marko Kuuskorven mukaan oppilashuollon tilanne on tiedossa. RKP:n valtuutettu Åsa Gustafsson pyysi aiheesta selvitystä, joka on parhaillaan virkamiesten valmisteltavana.
Lukion koulupsykologien vaihtuminen on johtunut Kuuskorven mukaan monesta syystä.
– On ollut opintovapaita ja perhevapaita. Koulupsykologien virkoja oli tänä syksynä auki sekä Turun sairaanhoitopiirissä että Turun kaupungilla. Joitakin työntekijöitä siirtyi sinne.
Puheita kehnosta palkkauksesta Kuuskorpi ei allekirjoita. Palkkavertailun mukaan Kaarinan kaupunki on palkanmaksajana keskitasoa verrattuna lähikuntiin. Sen sijaan korjattavaa on työn kuormittavuudessa.
Psykologiliitto suosittelee, että kunnassa pitäisi olla vähintään yksi koulupsykologi 800 oppilasta kohti. Kaarinassa yhdellä koulupsykologilla on tällä hetkellä laskennallisesti vastuullaan 1150 oppilasta.
– Kaarina on kasvanut niin valtavan paljon. Meillä on vaikeuksia pysyä kasvussa mukana, mikä näkyy siinä, että tällaiset tukiresurssit tulevat hieman jäljessä, Kuuskorpi selittää.
Liian niukat resurssit ovat johtaneet Laitisen mukaan siihen, että osa koulupsykologien töistä valuu kuraattorien ja terveydenhoitajien niskaan.
– He ovat tehneet ansiokasta työtä, mutta heilläkin alkaa mitta täyttyä. Sillä hetkellä, kun kirjoitin syyskuussa sivistyslautakunnalle kirjettä, lukiossa ei työskennellyt yhtään psykologia ja kuraattori oli siirtymässä viikon sisällä muihin tehtäviin. Meillä ei ollut ketään purkamassa työkuormaa, Laitinen kuvailee.
Johtava rehtori Emmi Virtanen täsmentää, että kuraattorille hankittiin sijainen, joka aloitti työhön perehtymisen jo ennen kuin edellinen jäi pois töistä.
Yksi psykologi lisää
Oppilashuollon ongelmat olivat esillä Kaarinan sivistyslautakunnassa viime viikolla. Lautakunnan puheenjohtajan Timo Virkkulan (sd.) mukaan johtavat virkamiehet ovat tehneet viime keväästä asti töitä tilanteen helpottamiseksi.
Kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksessa esitetään yhden uuden psykologin palkkaamista ensi vuonna esi- ja alkuopetukseen. Tällä hetkellä Kaarinassa työskentelee neljä koulupsykologia ja neljä kuraattoria.
Yhden uuden psykologin palkkaaminen helpottaisi jonkin verran työkuormaa mutta senkään jälkeen Kaarina ei vielä yltäisi suositukseen. Laskennallisesti Kaarinassa olisi silloin yksi koulupsykologi noin 900 oppilasta kohti.
Opiskelijahuollon resurssit puhuttavat myös valtakunnallisesti. Yle uutisoi viime viikolla, että suomalaiskouluihin tarvittaisiin satoja kuraattoreja lisää. (Yle 19.10.2020).
Opetusministeriössä valmistellaan parhaillaan valtakunnallista mitoitusta koulupsykologeille ja koulukuraattoreille. Sen jälkeen kyse ei olisi enää suosituksesta, vaan mitoitus olisi sama kaikille.
– Sitähän se tarkoittaa, mutta tähän akuuttiin tilanteeseen siitä ei ole apua. Siihen Kaarinan pitää ihan itse keksiä omat ratkaisunsa, Virkkula muistuttaa.
