Kun maatilat pilkottiin Kaarinassa tilkkutäkiksi: Kaarinan pelloilla tuotiin edistystä Suomeen mutta ei rakastuttu maahan

0
Koriston aitat rakennettiin vuosina 1782 ja 1851, ja ne ovat Varsinais-Suomen vanhimpia vilja-aittoja. Ne kuuluivat Koriston kartanolle. Itse kartanoa ei enää ole, vaan nykyään Koriston kartanona tunnetaan päärakennuksen eteläpuolella sijainnut pehtorin asuintalo. – Aitoissa tuskin oli alun perin näin hienoja pylväitä ja koristeita, miettii Tuukka Alhonen. Koristeellisuus kielii aittojen säätyläisomistuksesta.

Turun kyljessä sijaitseva maaseutupitäjä, Kaarina, jossa vuosisadasta toiseen oli viljelty maata, kasvatettu karjaa ja eletty maatiloilla, muuttui 1970-luvulla yhtäkkisesti teollisuus- ja palvelualojen kaupungiksi. Entisessä maalaiskunnassa on tällä hetkellä ainoastaan 2% työpaikoista maa- ja metsätaloudessa.

Miten tässä näin kävi? Muissa maaseutupitäjissä muutos ei ole ollut näin totaalinen.

Vastausta varten on lähdettävä kauemmas historiaan.

– Alun perin säätyläiset omistivat suuren osan Kaarinan maatiloista, taustoittaa Kaarinan Oppaiden puheenjohtaja Tuukka Alhonen .

Turun säätyläiset halusivat kiinnittää omaisuutensa johonkin ja ostivat tätä tarkoitusta varten usein maatiloja lähistöltä: Kaarinasta, Kuusistosta ja Piikkiöstä. Monet Kaarinan maatiloista saivatkin nimen kartano: täällä päin Suomea kartanoksi kutsutaan tilaa, jonka omisti säätyläinen. Lisäksi kaarinalaistilojen omistajina oli usein agronomeja.

Kartanot kauppatavarana

Tuloksena oli paljon hyvää. Kaarinasta kasvoi edistyksellinen maaseutupitäjä, jonka kartanoissa kokeiltiin uusimpia viljelykeinoja, tutkittiin ja testattiin erilaisia menetelmiä ja vakiinnutettin parhaimpia käytäntöjä. Uudet ajatukset tulivat ylipäätään 1800-luvulla Suomeen juuri kartanoiden kautta.

Erityisesti kunnostautui Ala-Lemun kartano: sen omenoita vietiin jopa ulkomaille, omenatarha oli maamme parhaita, ja kartanon karjaa palkittiin lukuisissa kotieläinnäyttelyissä.

Kartanoiden ja maatilojen omistajat kuitenkin vaihtuivat tiuhaan. Tiloja ostettiin, yhdisteltiin, vaihdettiin, saatiin naimakaupoilla. Varsinkin kanta-Kaarinassa ja Kuusistossa sukutilat olivat vähissä: sama suku ei polvesta toiseen viljellyt samaa tilaa, vaan kartanot olivat kauppatavaraa.

– Esimerkiksi suurin osa Kuusiston nykyisistä sukutiloista tuli suvun haltuun vasta 1900-luvun vaihteessa, kuten Järvenkylä, Sipi, Jullas, Pelli ja Ylitalo. Lyhty, Pyöli ja Knagarpyöli taas olivat Kuusiston kartanon torppia. Niihin tuli uudet viljelijät 1900-luvun vaihteessa, ja ne lunastettiin myöhemmin itsenäisiksi tiloiksi, kertoo Alhonen.

– Vain muutamilla yksittäisillä tiloilla, kuten Alitalossa ja Klemessä, on sama suku ollut tätä pidempään.

Kun maailma alkoi 1900-luvulla muuttua, useimmilla kanta-Kaarinan ja Kuusiston maanomistajilla ei ollut tunnesiteitä viljelemäänsä maahan. Hehtaarit myytiin eteenpäin sitä tarkoitusta varten, missä oli parempi tuotto, eikä se enää ollut maanviljelys.

Torpparilaki ja karjalaiset vauhdittivat

Vuonna 1918 uuden lain myötä torpparit saivat lunastaa kotinsa omakseen. Kartanoiden maat alkoivat pilkkoutua. Toisen maailmansodan jälkeen pienille tonteille oli vielä enemmän tarvetta, kun karjalaisille evakoille oli löydettävä maatilkku, jossa kasvattaa perunat ja possut.

Edistyksellisten kartanoiden pellot ja niityt muuttuivat nopeasti lukuisiksi pientiloiksi, joissa kukin viljeli vain omaa tarvettaan varten. Muutaman vuosikymmenen kuluttua sekään ei enää kannattanut: ihmiset siirtyivät tekemään töitä muualle ja ostivat ruokansa.

– 1960-luvulla Turun kaupunki myös pyrki ostamaan Kaarinasta kaikki tilat, jotka olivat myytävinä, kuten Koriston kartanon. Kun Turulla ei sitten ollutkaan tiloille käyttöä, se myi ne Kaarinan kaupungille. Kaupunki taas kaavoitti niihin asuntoja ja yritystontteja, Alhonen kertoo.

Yksi maatilan isännistä ei suostunut myymään Turulle, talousneuvos ja Kaarinan kunnanvaltuutettunakin toiminut Oskari Hollmén . Hän myi tilansa vuonna 1968 Kaarinan kunnalle. Sen jälkeen kerrostalot alkoivat nousta Hovirinnan tilan entisille maille Kaarinan keskustaan.

Kaarina – sellaisena kuin se nyt tunnetaan – oli saanut alkunsa.

1970-luvulla vielä maaseutua

Alhonen on itse viidennen polven kuusistolainen ja muistaa vielä hyvin ajan, kun lähes jokaisessa kodissa kasvatettiin niin paljon omia ruokia kuin pystyttiin, kuten perunaa, juurikasveja ja marjoja.

– Meillä oli kaksi lehmää, possu ja viisikymmentä kanaa. 1960-luvulla viljely sitten loppui. Nyt niillä pelloilla on minun ja sisareni talot, Alhonen kommentoi.

Kuusistossa oli toki takavuosina oma kauppakin, Alhosen isän pitämä sekatavarakauppa.

Vielä 1970-luvulla nykyinen Kaarinan keskusta oli maaseutumaista. Viimeiset pienviljelijät kasvattivat ruokaa tonteillaan Kaarinassa 1980-luvulla, ja keskustassa näkyi silloin lehmiä kerrostalojen joukossa.

Viimeisenä kaarinalaiskehitykseen on lähtenyt mukaan Rauhalinnan tila. Se myytiin kaupungille vasta vuonna 2011, ja sen maita kaavoitetaan nyt asunnoiksi.

Artikkelin tiedot ovat peräisin Kaarinan Oppailta.

Yhä maatiloja Kaarinassa

  • Vaikka suurin osa Kaarinan aiemmista maatiloista on muuttunut asuin- ja yritysalueiksi, maata viljellään ja kotieläimiä kasvatetaan Kaarinassa yhä, ennen kaikkea Kuusistossa ja Piikkiössä. Piikkiössä on myös säilynyt vanhoja sukutiloja.
  • Esimerkiksi Kuusistossa Lyhdyn tilalla pidetään lypsykarjaa ja viljellään sokerijuurikasta, ja lisäksi Lyhty on maatilamatkailutila.
  • Piikkiössä Hepojoen kylässä on lypsykarjataloutta ja nimeen sopivasti hevostalleja. Hepojoella on esimerkiksi kalkkunantuotantoon keskittynyt Saksan tila.
  • Piikkiöön Yltöisiin perustettiin 1920-luvulla koti- ja ulkomaisten puiden kokeilualue. Nykyään siellä toimii Luonnonvarakeskuksen koti- ja ulkomaisten puiden ja pensaiden tutkimusalue.
  • Tuorlassa käynnistyi vuonna 1885 maanviljelyskoulu, ja nykyään tilalla toimii maaseutuoppilaitos Livia. Tila on myös Kaarinan tärkeimpiä matkailukohteita.

Vanhin tila Kaarinassa, terveysmarkkinointia ja everstin puustelli Tiedätkö tai arvaatko vastaukset?
1. Mikä tila nykyisen Kaarinan alueella alkoi Suomessa ensimmäisten joukossa markkinoida tuotetta – kaurahiutaleita – terveydelle edullisena?
2. Mistä tilasta tuli 1600-luvulla Suomen armeijan korkeimman upseerin eli Turun jalkaväkirykmentin everstin puustelli?
3. Mikä kaarinalainen tila alkoi koeviljellä 1960-luvulla uutta erikoista kasvia, sokerijuurikasta?
4. Minkä tilan meijerissä valmistettiin 1920- ja 1930-luvuilla suosittua Tapani-juustoa?
5. Minkä tilan päärakennus toimi Piikkiön kunnanvirastona?

Vastausvaihtoehdot:
A Kuusisto
B Salvela
C Yli-Lemu
D Tuorla
E Hovirinta

Oikeat vastaukset: 1D, 2A, 3E, 4C, 5B.

Leave a Reply

  Subscribe  
Notify of