Ohikulkija näkee ihmisen kulkevan kadulla valkoisen kepin kanssa. Hetken kuluttua sama ihminen löytyy kirjastosta lukemasta kirjaa. Oliko hän vain huijari, joka halusi hyötyä näkövammaisten erikoisoikeuksista?
Todennäköisesti ei. Huomenna 15.10. vietetään kansainvälistä valkoisen kepin päivää, jolloin Näkövammaisten liitto muistuttaa muun muassa siitä, että vain harvat näkövammaiset ovat sataprosenttisen sokeita. Silti näkövammaiset tarvitsevat valkoisen kepin turvaa liikenteessä.
Ihmisellä voi olla esimerkiksi näkökenttä vaarallisen paljon kaventunut, mutta jäljellä oleva näönjäänne on kuitenkin tarkka, jolloin kirjan lukeminen tai kännykän selaaminen voi onnistua.
Ennakkoluuloihin on törmännyt esimerkiksi Kaarinassa asuva, 67-vuotias Pekka Nieminen , jonka näkövamma on 85-prosenttinen. Hänen oikea silmänsä on täysin sokea, ja vasemman silmän näöstä on jäljellä vaakasuorassa 10% ja pystysuorassa 5%. Jäljelle jäänyt kohta on sattumalta tarkan näön alueella.
– Ihmetystä on herättänyt, kun olen kulkenut valkoisen kepin kanssa mutta kuitenkin pystynyt kaupassa katselemaan tuotteita, Nieminen kertoo.
Ulkona hän ei kuitenkaan pysty näkemään rinnakkain tai peräkkäin kulkevista vastaantulijoista kuin yhden, eikä hän huomaa, jos ympärillä on enemmänkin ihmisiä. Jos hän katsoo ihmisiä silmiin, hän ei näe kasvoista muuta kuin silmät. Vaikeinta on epätasaisessa maastossa ja pilvisellä säällä. Lumisessa maastossa hänen on vaikea erottaa yhtään mitään.
Nieminen näki aiemmin normaalisti. Viisi vuotta sitten hänen vasempaan silmäänsä tuli yllättäen näköhermon infarkti. Näköhermon pää turposi hapenpuutteesta ja surkastui. Yhdeksän kuukauden kuluttua sama tapahtui oikeassakin silmässä. Mitään varsinaista syytä ei ollut.
– Silmissä on ahtaat välit verisuonille. Todennäköisesti jonkinlainen verenkiertohäiriö siellä oli ollut, Nieminen toteaa.
– Aluksi se oli järkytys, mutta opin toimimaan ohjeiden ja apuvälineiden avulla ja muut aistit ovat terävöityneet.
Nieminen pyrkii liikkumaan aktiivisesti ulkona, vaikka ulkoilu onkin näkövamman ja heikentyneen tasapainon vuoksi vaikeaa.
– Tänä vuonna olen kävellyt jo 2400 kilometriä, hän kehaisee.
– Muu liikkuminen onkin koronan vuoksi jäänyt nyt pois.
Hänen silmäsairaudessaan on riski aivoinfarktiin, ja hyvä kunto pienentää riskiä.
Valkoisen kepin tarina
- Sokeiden käyttämän valkoisen kepin tarinasta ei ole täyttä varmuutta. Yhden version mukaan englantilaisvalokuvaaja James Biggs keksi ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1921 maalata käyttämänsä tunnustelukepin valkoiseksi, jotta herättäisi paremmin autoilijoiden huomion liikenteessä. Toisaalta samoihin aikoihin erään pariisittaren tiedetään ehdottaneen valkoisen kepin käyttöä naisten lehdissä, kertoo Näkövammaisten liitto.
- 1930-luvulla valkoisesta kepistä alettiin puhua myös Suomessa. Toisen maailmansodan jälkeen se ilmestyi maailmanlaajuisesti katukuvaan, kun sotaveteraanit ottivat sen käyttöön.
- Suomessa oli harkittu valkoisen kepin sijaan myös keltaista hihanauhaa.
