Kurpitsa on vuoden 2021 vihannes – kukat ja lehdetkin voi syödä

0
Kurpitsojen suku yllättää niin monipuolisuudellaan ruoanlaitoissa kuin hedelmien värien ja muotojenkin puolesta. Kuvassa vihreä kesäkurpitsa ja keltainen ’Petty Pan’ sekä talvikurpitsoihin kuuluva päärynänmuotoinen myskikurpitsa.

Kotimaiset Kasvikset ry ja Puutarhaliitto ry ovat julkistaneet ensi vuoden vihannekseksi kurpitsan.

Monelle kurpitsoista tulee ensimmäisenä mieleen isot halloween-kurpitsat, toisille mehukkaat kesäkurpitsat. Teemavuonna tutustutaan myös uusiin lajikkeisiin. Pääsääntöisesti kurpitsat jaetaan syötäviin talvi- ja kesälajikkeisiin sekä ei-syötäviin koristekurpitsoihin.

Alun perin kurpitsat rantautuivat Eurooppaan Keski-Amerikasta samaan tapaan kuin monet muutkin pääravintokasvimme, kuten perunat.

Viime vuonna kurpitsoja viljeltiin Suomessa jo 2,2 miljoonaa kiloa puutarhaviljelmillä. Suurin osa kypsyi satoikään Varsinais-Suomessa, missä pitkä syksy lisää satomäärää. Myös yhä useamman harrastajan mielenkiinnon kohteena on onnistua kasvattamaan erityyppisiä kurpitsoja niin silmän kuin suun iloksi.

Turbaaneja ja ufoja


Talvikurpitsoista mielenkiintoisimmat lajikkeet ovat komeat jättikurpitsat, pähkinäiset myskikurpitsat, kypsänä lusikoitavat spagettikurpitsat ja värikkäät hokkaido-kurpitsat.

Vihreän kesäkurpitsan lisäksi viljellään värikkäitä ja raidallisia kesäkurpitsoja. Myös makea, ufomainen Petty Pan on koristeellisuutensakin puolesta hyvä valinta ruokapöytään.

Koristelajikkeista löytyy puolestaan erikoisia turbaani- tai kivimallisia lajikkeita syyssomistukseen.

Uuniin paahtumaan


Suomalaiset syövät vuosittain vain pari kiloa kurpitsoja, mutta kulutus on selvässä kasvussa. Myös kotimainen tarjonta on kolminkertaistunut viime vuosina.

Eniten Suomessa syödään kesäkurpitsaa.

Paahtaminen uunissa lisää erityisesti talvikurpitsoiden täyteläistä makua. Kesäkurpitsat maistuvat puolestaan raakoina, grillattuina tai keittojen ja vihanneshöystöjen osina.

Kurpitsojen kukista saa valmistettua täytettyinä ja friteerattuina ruokapöydän herkkuja. Myös lehdistä voi valmistaa kääryleitä, kun lehtien piikikkäät osat poistetaan.

Talvikurpitsojen kuori on kovaa, joten ne säilyvät kuukausia viileässä. Ennen ruoanlaittoa ne kuoritaan terävällä veitsellä, mikä vaatii varovaisuutta. Tämän jälkeen hedelmämalto sekä siemenet voidaan irrottaa veitsellä ja lusikalla ruoanlaittoon.

Erityisen terveelliset siemenet suositellaan kuivattaviksi ja paahdettaviksi uunissa ennen syöntiä.

Kesäkurpitsat ovat mehukkaimmillaan pieninä. Ne tuottavat satoa jo varhain kesällä, kun taas talvikurpitsojen tulee kehittyä rauhassa kovakuorisiksi ennen kuin niitä kannattaa korjata ruoaksi.

Talvikurpitsojen energiapitoisuus on vain 18 kcal 100 grammaa kohden. Kurpitsat eivät sisällä rasvaa, ja hiilihydraattejakin niissä on erityisen vähän. Sen sijaan ne sisältävät kuituja ja runsaasti K-, A-, B- ja C-vitamiineja tai niiden esiasteita. Mineraaleista kaliumia niissä on suhteellisesti eniten.

Auton painoisia kurpitsoja


Syksyn suosikkeja ovat kaiverrettavat Halloween-kurpitsat, joiden syötävää sisusta ei kannata heittää pois.

Kurpitsat ovat myös suosittuja jättikasvien kasvattajille. Euroopan suurin kurpitsa (C. maxima) on kasvatettu Belgiassa, ja se painoi henkilöauton verran, lähes 1200 kiloa.

Suomen suurin kurpitsa osallistui vuonna 2012 Jättikasviyhdistyksen kilpailuun ja voitti kanssakilpailijansa 716 kilon ylivoimalla.

Timo Taulavuori

Leave a Reply

  Subscribe  
Notify of