Museovirasto on listannut Tuorlan kartanon alueen Suomen valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon. Tuorlan läpi kulkee Suomen toiseksi vanhin tie, Suuri Rantatie, myös Kuninkaantienä tuttu, joka on Hämeen Härkätien ohella Suomen tärkein historiallinen maantieyhteys.
Arkkitehtonisesti ja maisemallisesti arvokkaan tilan historia juontaa keskiajalle, jolloin se oli Kuusiston katolisen piispanlinnan karjatila. Pitkään Tuorla oli yksi Suomen suurimmista ja edistyksellisimmästä yksityisistä maatiloista.
Tuorlan historiaan kuuluu myös kaksi naista, jotka olivat paljon aikaansa edellä: Fredrika Bremer, joka johti maan suurinta yritystä 1700-luvun lopulla, ja maaherratar Wendla von Willebrand, jonka aikana rakennettiin suurin osa säilyneistä historiallisista rakennuksista. Tuorlan ensimmäisen maanviljelyskoulun perusti maanviljelysneuvos Alfred Mikael von Haartman vuonna 1885.
Maaseutuoppilaitos viettää tänä vuonna 135. juhlavuottaan.
Tuorlassa on nykyisin monta toimijaa, ja siellä tehdään varmasti hyvää työtä, mutta alueen kulttuurihistoriallisesta arvosta ei tunnu kukaan pitävän huolta.
Kustaa III:n kilometripylväs on haljennut. Väriojan myllyn ikkunat ovat joutuneet ilkivallan kohteiksi jo toista vuotta sitten ja ovat edelleen korjaamattomina. Kartanon rappeutuva huvimaja on käyttökiellossa.
Tuorlan alue on Kaarinan vetovoimainen helmi, kiitos kulttuurihistoriallisten rakennusten, laajan puistopuutarhan ja kodikkaan kahvilan, observatoriota unohtamatta.
Voisivatko Kaarinan kaupunki, Livia, observatorion uusi omistaja ja Tuorlan Majatalo yhteistuumin kehittää aluetta? Historiallinen rakennuskanta ja miljöö on yhteisen huolenpidon arvoinen.
Marjo Uotila
Kaarinan kaupunginvaltuutettu (kok.)
