Mielipitei: Lasten kotihoidon on oltava varteenotettava vaihtoehto

0

Vain muutama vuosi sitten asiantuntijat yhteen ääneen opettivat meille, että lapsen paras paikka kolme ensimmäistä ikävuottaan on kotona. Lapsen riepottamista vieraaseen hoitoon, suuriin ryhmiin ja viruksille alttiiksi katsottiin lapselle haitaksi. Perheiden osuutta lapsen varhaiskehitykselle pidettiin korvaamattomana. Hyvin monet äidit jäivätkin kotiin kotihoidon tuen turvin huolehtimaan lapsistaan ja kasvattamaan perhettään.

Entä nyt?

Lapset ovat ihan samanlaisia kuin muutama vuosi sittenkin, mutta nyt heidät yhtäkkiä onkin saatava pois kodeista, yhteiskunnan hoteisiin, kasvatettaviksi muodin ja vallitsevien tuulien mukaan. Kotihoito koetaankin melkeinpä vaaralliseksi!

”Oikean” suunnan varmistamiseksi vuonna 2016 kotikuntamme Kaarina poisti Kaarina-lisän. Jo sitä ennen kuntalisän määrää oli alennettu. Perheet joutuivat hakemaan yhteiskunnan järjestämää hoitoa lapsilleen, minkä kuntapäättäjät kokivat halukkuudeksi saada lapset yhteiskunnan hoteisiin. Entäpä, jos kyseessä olikin taloudellinen pakkotilanne?

Suomessa kärvistellään myös alhaisen syntyvyyden vuoksi. Jos yhteiskunnan toimenpiteet tähtäävät vain yhteen vaihtoehtoon lasten hoidon järjestämisessä, ei ole ihme, ettei tällainen pakko saa perheitä lisäämään lapsilukuaan.

Kotihoidon on oltava varteenotettava vaihtoehto. Jo rahallisesti kotihoito tulee huomattavasti halvemmaksi yhteiskunnalle, vaikka tuen määrää lisättäisiinkin tuntuvasti.

Tämä on monien nuorten äitien hartain toive. Kaikki eivät ole urakeskittyneitä, vaan mielihyvin luovuttavat paikkansa työmarkkinoilla muutamaksi vuodeksi tarvitsevalle, jolloin kaikki hyötyvät ja veroja maksavat kiittävät.

Moni tarttuisi innolla tilaisuuteen hankkia perhelisäystä, jos siihen annettaisiin mahdollisuus. Kotikonsteinkin osaamme ja voisimme siis ratkaista väestökehityksemme tarvitsematta ulkomaista apuvoimaa, jos omille perheillekin annettaisiin mahdollisuus kasvattaa kansaamme.

Riitta Kvist