Sannan vuori sortui Kuusistossa 200 vuotta sitten: Lähes kymmenmetrisen lohkareen irtoaminen sai maan järisemään

0
Anssi Ylhän kuva Lyhtyholmasta. – Kallion korkein kohta on kaapeli-kyltin kohdalla. Sen kummallakin puolella on jyrkkiä pudotuksia mereen. Omiin silmiini ne ovat mahdollisia kohtia, joista lohkare olisi irronnut, Ylhä kommentoi.

Lokakuussa vuonna 1820 Kuusistossa oli erikoinen luonnonmullistus. Turun Wiikko-Sanomat uutisoi siitä tammikuussa 1821 näin:

Merkillinen tapaus

Lyhtyn saaressa, joka on Kuuston kappelin alustakuntaa, Piikkiön pitäjätä, 6:etta Suomen virstaa Turusta, löytyy meren rannalla vastapäätä Kukkarin salmea, korkea vuori, jota Sannan vuoreksi mainitaan.

Viimeisen lokakuun 2:sena päivänä, kello 5:en ja 6:en välillä jälkeen puolipäivän, lohkesi tämän vuoren nokasta 3 syltä korkea ja 5 syltä leveä lohko, joka sillä voimalla putosi maahan ja linkoutui mereen, että alla kasvavat kyynärän paksuiset puut osittain menivät pirstoiksi osittain upposivat sen kanssa latvoin meren pohjaan ja ainoastansa ylöspäin kääntyneet juuret niistä jäivät näkymään.

Meren pohjasta nosti se savikkoon, joka oli syltä korkeampi kuin veen pinta ja vieläkin näkyy, vaikka aallot ovat jo sitä paljon alentaneet. Tämän tapahtuessa kuohui meri ja maa järisi lavealta. Jyräys kuului lähes peninkulman matkaa ympäri Lyhtyn saarta.

Lehti kertoi, että tapauksen tiedot perustuivat Lyhdyssä asuvan ”unter-upsieri” Gustaf Idmanin kertomaan.

Digitaaliarkistosta

Kahdensadan vuoden takaisesta uutisesta kertoi paikallishistorian harrastaja Anssi Ylhä Facebookissa Piikkiö ennen ja nyt -ryhmässä. Hän oli tutkaillut Kansalliskirjaston digitaaliarkistoa Piikkiö-aiheisilla hakusanoilla, ja uutinen oli osunut vastaan.

– Aika harvoin törmää näin vanhoihin suomenkielisiin uutisiin omalta paikkakunnalta, hän kommentoi.

Hän itse kävi vielä paikan päällä Kuusistossa Lyhtyholmassa etsiskelemässä kohtaa, josta lohkare olisi irronnut.

– Jyrkänteellä on parikin kohtaa, josta kalliolohkon voi kuvitella irronneen ja vyöryneen puut pirstoen Kukkarinsalmeen, hän miettii.

– Tietenkin geologi osaisi paremmin nähdä maastosta, mistä lohkare on irronnut. Komeat maisemat sieltä joka tapauksessa avautuu.

Oliko olemassa Sannanvuorta?

Hieman Ylhän arvelemasta maanjäristyspaikasta etelään on Santanokka-niminen niemi. Ylhä arvelee, että nykyään nimetön kukkula, josta lohkareet ilmeisesti irtosivat, olisi aiemmin ollut uutisessa mainittu Sannanvuori.

Syli vastaa mittayksikkönä levitettyjen käsien välistä etäisyyttä. Suomessa sen pituus oli yleensä 1,8 metriä. Mikäli tarina pitää paikkansa, Sannan vuoresta lohkesi 5,4 metriä korkea ja 9 metriä leveä lohkare. Uutisen mukaan se pirstoi noin 60 senttimetriä paksuja puita.

Vertailun vuoksi: kolmikerroksiset talot ovat korkeudeltaan noin 9-metrisiä.

Lyhtyholma on nykyään osa Kuusistoa, mutta se oli aiemmin erillinen saari. Perimätiedon mukaan Lyhtyholmassa pidettiin merkkitulia Kuusiston piispanlinnaan kulkevia laivoja varten, ja siitä saari olisi saanut nimensä. Lyhtyholmassa on esimerkiksi Lyhdyn tila. Entinen saari sijaitsee Kuusiston kaakkoispuolella eli lähellä Jauhosaarta.