– Hovirinnassa parasta on se, että täällä on paljon kavereita! Ja rauhallista, kommentoivat 10-vuotias Aada Laine, 9-vuotias Lauri Ritolehto sekä 12-vuotiaat Elias Gonzales, Nino Pinola ja Abdalah Jobe. Heiltä tuli myös vetoomus siitä, että Vapari aukaistaisiin taas. – Pliis, pliis, pliis avatkaa se! Lupaamme, ettemme sotke enää ja kunnioitamme sääntöjä. Tai emme me sotkeneet, ne oli ne isommat, mutta me kuitenkin lupaamme olla kunniallisesti, pojat vakuuttivat. Heidän mukaansa Vaparissa on patjoilla hyppiessä ja parkouratessa ”vaik kuin kivaa”.
– 26 vuotta olen asunut Hovirinnassa, ja nyt täällä on elämäni ensimmäiset talkoot. Kun luin talkoista Kaarina-lehdestä , ajattelin, että onko tämä totta! Tästä täytyy tehdä perinne! riemuitsi Samuli Kivinen maanantaina haravoidessaan lehtiä tihkusateessa.
Myös makkaraa katoksen alla maistelleet sisarukset Terttu Lehto ja Tellervo Hakala kertoivat kaivanneensa Hovirinnasta yhteisiä talkoita ja vanhan ajan talkoohenkeä.
– Toisaalta ei täällä nytkään kovin paljoa haravoida, he miettivät.
Haravat heiluivat lasten ja muutamien aikuisten käsissä, mutta enimmäkseen tapahtumassa, jonka järjesti maahanmuuttajanaisia kotouttava Opetuskoti Mustikka, vietettiin aikaa yhdessä sekä syötiin makkaraa ja maissia. Tuliakrobatiaesitys illan pimetessä keräsi eniten väkeä.
Kaarina-lehden toimittajan ilmestyminen paikalle herätti nuorissa talkoolaisissa suunnatonta riemua, ja kuviin oli tunkua. Kun toimittaja otti nimiä ylös, pienimmätkin tavasivat tottuneesti nimensä kirjain kirjaimelta. Ei ollut heille ensimmäinen kerta, kun nimen kirjoitusasu ei ollut kirjoittajalle selvä.
Hovirinnassa on todella paljon kavereita, lapset esittelivät.
– Sekä maahanmuuttajia että suomalaisia, täsmensivät 11-vuotias Tasnem Alkasem ja 12-vuotias Salma El Yahyaoui.
Talkoiden järjestelyissä olivat mukana Sateenkaari Kodon Mustikan ja Yhdessä oppien -hankkeen lisäksi Maininki Kiinteistöpalvelut ja Kaarinan kaupunki. Syötävät saatiin lahjoituksena lähistön kauppiailta.
– Meillä on ollut Halisten opetuskodissa talkoita, ja nyt ne järjestettiin ensimmäistä kertaa myös Hovirinnan opetuskodissa. Talkoilla tullaan tutuiksi ja ihmiset osaavat hakeutua mukaan Mustikan toimintaan, kertoi Kira Laaksonen, Yhdessä oppien -hankkeen vapaaehtoisten koordinaattori.
– Hovirinnassa parasta on se, että täällä on paljon kavereita! Ja rauhallista, kommentoivat 10-vuotias Aada Laine, 9-vuotias Lauri Ritolehto sekä 12-vuotiaat Elias Gonzales, Nino Pinola ja Abdalah Jobe. Heiltä tuli myös vetoomus siitä, että Vapari aukaistaisiin taas. – Pliis, pliis, pliis avatkaa se! Lupaamme, ettemme sotke enää ja kunnioitamme sääntöjä. Tai emme me sotkeneet, ne oli ne isommat, mutta me kuitenkin lupaamme olla kunniallisesti, pojat vakuuttivat. Heidän mukaansa Vaparissa on patjoilla hyppiessä ja parkouratessa ”vaik kuin kivaa”.
– Hovirinnassa parasta on se, että näkee muitakin ihmisiä ja saa asua kerrostalossa. Ikkunasta voi katsella tyytyväisenä, kun ruohonleikkaajat ja huoltomiehet painavat. Hovirinta on ihan paras paikka asua, naurahtaa Samuli Kivinen. Hän halusi lähettää terveisiä kaikille monitoimikeskus Tiklistä. Kivinen haravoi lehtiä yhdessä Kaarinan kaupungin kulttuurituottajien Maija Leinon ja Mirja Karppasen kanssa.
– Hovirinnassa parasta on ranta! Ja se, että täällä on tosi paljon kavereita, vastasivat 12-vuotias Salma El Yahyaoui, 11-vuotias Tasnem Alkasem, 8-vuotiaat Elona Musaxu ja Aya El Yahyaou sekä 11-vuotias Feras Alkasem. 2-vuotias Mohammed Alkasem halusi myös kuvaan.
Sulake paloi heti aluksi, kun makkaroita ja maisseja yritettiin grillata ulkona. Grillaukset täytyi pitää sisällä, kertovat Kira Laaksonen ja Khadija Kamary. Kamary on Mustikan ompelutöiden ohjaaja, joka toimii samalla kulttuuritulkkina. Hän on Iranin kurdi, joka tuli Suomeen vuonna 1997.
Kaarinassa asuvalle tulijonglööri Markus Nivalalle Hovirinnan talkookeikka oli yksi harvoista tämän syksyn työtehtävistä. Vaikka tulishow’ta katsellaan yleensä ulkona, tapahtumat ja juhlat, joihin hänet oli varattu, on peruutettu.
