Viime keväänä moni kaarinalaisperhe pohti, uskaltaako päästää lapsensa kouluun koronatilanteen takia. Koulut avattiin pari viikkoa ennen lukukauden päättymistä, mutta pari sataa oppilasta jäi Kaarinassa kotiin.
Yllättävää kyllä, tänä syksynä yksikään oppilas ei ole jäänyt kotiopetukseen.
– Ajattelen, että koronasta on tullut jollakin tasolla tavallista. Olemme tottuneet elämään sen kanssa, Kaarinan johtava rehtori Emmi Virtanen arvelee.
Hän muistuttaa, että viime keväänä oppilaat saivat jäädä kotiin huoltajien ilmoituksella. Nyt lähiopetuksesta pois jääminen edellyttää lääkärintodistusta.
– Lapsella on oikeus lähiopetukseen ja ikätoverien kontakteihin. Lapsen perusoikeuksia ei pidä rajoittaa varmuuden vuoksi, ellei se ole terveydellisistä syistä välttämätöntä, hän perustelee.
Ei yhtään kadonnutta
Osa koululaisista katosi etäopetuksen aikana maan alle. Suomen kouluissa oli oppilaita, joista opettajat eivät kuulleet mitään viikkokausiin.
Kaarinassa kaikkiin oppilaisiin säilyi Virtasen mukaan yhteys. Opettajat, koulupsykologit ja -kuraattorit tekivät ison työn tavoitellessaan oppilaita, jotka eivät ilmestyneet etätunneille.
Erityisen haastavaa etäopetus oli niille oppilaille, joille kertyy normaalistikin paljon poissaoloja.
– Toisaalta monien hyvienkin oppilaiden oli vaikea käydä koulua etänä. Se, miten hyvin lapsi tai nuori pystyy itseohjautuvaan työhön, on myös aivojen kehitykseen liittyvä asia, Virtanen huomauttaa.
Etäopetuksen jättämiä aukkoja on Virtasen mukaan paikattu tänä syksynä kertaamalla asioita ja tarjoamalla tukiopetusta. Kaarina sai valtiolta koronatukea runsaat 250 000 euroa esi- ja perusopetukseen ja yli 90 000 euroa lukio-opetukseen.
Kaarinassa on kymmenen peruskoulua, joille tuki jaettiin suhteessa oppilasmääriin. Koulut saavat Virtasen mukaan itse päättää, miten raha käytetään. Osa kouluista on esimerkiksi palkannut resurssiopettajan, jotta oppilaita on voitu jakaa pienempiin ryhmiin.
– Onneksi uusi luokka-aste kertaa aina jonkin verran edellistä. Pysyviä aukkoja harvemmin jää, Virtanen uskoo.
Tämä opittiin
Kevään päätteeksi Kaarinan sivistystoimi keräsi perheiltä palautetta etäopetuksesta. Palautteesta ei noussut Virtasen mukaan yhtä selkeää kehittämiskohdetta, mutta suuri osa vastaajista toivoi mahdollisimman tavanomaista kouluarkea.
– Osa perheistä oli sitä mieltä, että pitäisi olla enemmän koulutehtäviä, ja osa oli taas sitä mieltä, että niitä oli liikaa, hän naurahtaa.
Virtanen pitää hyvin epätodennäköisenä, että koulut suljettaisiin uudestaan valtion päätöksellä. Sen sijaan jokaisella kunnalla on mahdollisuus sulkea koulut lyhytaikaisesti, jos alueellinen koronatilanne pahenee merkittävästi. Näin tehtiin esimerkiksi Vaasassa.
Jos Kaarinassa jouduttaisiin palaamaan laajasti etäopetukseen, viime keväästä jäi Virtasen mieleen ainakin yksi asia: maksuttomalla kouluruualla on perheille valtava merkitys. Moni kunta alkoi jakaa kouluruokaa kotiin heti etäopetukseen siirtyessä, mutta Kaarinassa ensimmäiset ruokakassit päästiin jakamaan vasta huhtikuun lopussa.
– Sitten, kun kouluruokakasseja alettiin jakaa, ruokaa meni valtavia määriä. Sillä, että lapsilla oli koulupäiviä varten valmiit ateriat, oli selvästi vaikutusta perheiden jaksamiseen.
Koulua käytiin keväällä välillä jopa saunanlauteilla
– Olisi ihan kauheaa, jos koulut suljettaisiin uudestaan., 5.-luokkalainen Susa Johansson toteaa.
Kaarina-lehti haastatteli Susaa ja hänen 4.-luokkalaista Emilia- siskoaan viime keväänä, kun koulut suljettiin. Tuolloin tytöt suhtautuivat etäopetukseen avoimin mielin. Nyt molemmat ovat sitä mieltä, että on kiva ollut palata kouluun.
– Etäkoulussa ei ollut mitään hyvää. Koko ajan piti olla jossakin meetissä (etäyhteydessä). Opettajat auttoivat hyvin, mutta välillä yhteydet eivät toimineet ja koko tunti meni siinä, Susa muistelee.
Emilian mielestä pahinta oli se, kun ei voinut nähdä luokkakavereita. Kumpaakaan tyttöä ei hirvitä olla koulussa, vaikka koronatartuntoja on nyt Kaarinassa enemmän kuin keväällä.
– Pesemme paljon käsiä, Susa kuvailee kouluarkea.
Äiti Saija-Maria Johanssonin mukaan etäopetus sujui perheen kaikilta kolmelta kouluikäiseltä tytöltä paljon paremmin kuin hän keväällä pelkäsi. Tytöt paneutuivat tehtäviin ahkerasti, vaikka välillä yhteydet tökkivät ja toisinaan kotoa oli hankalaa löytää rauhallista työskentelytilaa jokaiselle. Ammattiopisto Liviassa opiskeleva Jenna pakeni muutaman kerran tekemään tehtäviä saunanlauteille.
– Opettajat tekivät huikeaa duunia etäopetuksen suhteen. Henkisen hyvinvoinnin kannalta kuitenkin toivon, ettei korona aja lapsia uudelleen etäopintoihin. Heille on tärkeää päästä ikätoverien pariin ja nähdä omat opettajansa. Lapseni ovat selvästi iloisempia, kun opetus tapahtuu koululla, Saija-Maria Johansson summaa.
