Kansainvälistymistä minimibudjetilla: Ulkomaiset harjoittelijat pääsevät Suomeen kaarinalaisyrityksen avulla

0
25-vuotias Andreas Bausch Saksasta pääsi Piispanristin Sahalla suoraan töihin. Hän ja sahan toimitusjohtaja Karl Sjöholm miettivät, että yksittäisiä uusia taitoja tärkeämpää ulkomaan harjoittelussa on sen näkeminen, miten eri tavalla töitä voidaan organisoida.

– Suomalaiset vaikuttavat onnellisemmilta kuin saksalaiset. Saksassa paineita on paljon, ja johtajat ovat etäisiä. Suomessa johtajat ovat osa työporukkaa, mikä motivoi työntekijöitä enemmän, miettii englanniksi saksalainen puuseppä Andreas Bausch Suomen-kokemuksiaan.

Tällä hetkellä Bausch on jo kotimaassaan, mutta syys-lokakuussa hän työskenteli kuukauden verran harjoittelijana Piispanristin Sahalla Kaarinassa.

Bausch päätyi sahalle toisen kaarinalaisyrityksen, Nova Talentin avulla.

– Työnäni on etsiä Varsinais-Suomesta yrityksiä, joilla olisi kiinnostusta ulkomaiselle harjoittelijalle. Sen jälkeen esittelen kansainvälisille tahoille, millaisia työtehtäviä Varsinais-Suomessa pääsisi yrityksissä harjoittelemaan, selittää Nova Talentin yrittäjä Vesa Laakso .

Erasmuksen varoilla



Piispanristin Sahan toimitusjohtaja Karl Sjöholm kuuliharjoittelijamahdollisuudesta sisareltaan Niina Sjöholmilta , joka on Kaarinan Kehityksen toimitusjohtaja. Nyt Sjöholmilla on paljon hyvää sanottavaa kokeilusta.

– Yllätyin siitä, miten helppoa oli saada Andreas meille. Vesa hoiti käytännöt ja Andreaksen asunnon, me saimme ammattilaisen kuukaudeksi töihin. Meidän maksettavaksemme tuli ainoastaan pieni järjestelypalkkio, hän kommentoi.

– Meidän jätkät näkivät erilaista työtapaa, ja on ollut kiinnostavaa kuulla, miten Saksassa toimitaan.

Bausch ja yritys, jossa hän on Saksassa töissä, maksoi osan harjoittelun kuluista. Noin 80% hänen Suomen-reissustaan maksettiin EU:n Erasmus-rahoista.

Yritykset voisivat hakea Erasmuksen kautta omin päin kansainvälisiä harjoittelijoita, mutta paperitöiden määrä saa usein innon lopahtamaan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Siksi Nova Talentia tarvitaan välikädeksi.

– Nova Talentin tapaisia yrityksiä on Irlannissa ja Iso-Britanniassa, mutta Suomesta en tiedä muita vastaavia, Laakso toteaa.

Koronasirkus



Vuosittain Laakson välittämänä tulee Suomeen kymmeniä harjoittelijoita, Saksan lisäksi Ranskasta, Espanjasta, Slovakiasta ja Italiasta.

Tänä vuonna korona on tuonut ongelmia harjoittelijavaihtoon. Bauschin piti matkata Suomeen jo aiemmin, mutta korona sulki rajat. Kun hän pääsi lopulta lähtemään, pian rajat suljettiin taas. Hänen onnistui tulla Suomeen juuri oikeassa välissä.

Saksan kumppanit ovatkin ilmoittaneet, että uusia vaihtojaksoja ei loppuvuonna enää tehdä.

Vuonna 2018 yrityksensä perustanut Laakso tekee myös työnhaku- ja henkilöstövalmennuksia, joten hänen elantonsa ei seisahtanut kokonaan koronan vuoksi.

Koronatestin ottaminen Suomessa saksalaisharjoittelijalta oli sirkusta. Bauschille täytyi luoda väliaikainen suomalainen sosiaaliturvatunnus, jonka luomiseen hoitajilla ei ollut aiempaa kokemusta. Bausch joutui pyörittelemään peukaloita turhaan monta päivää, sillä testin tulosta ei löytynyt järjestelmästä.

Yhteiskuntaan kiinni



Saksassa Bausch on töissä yrityksessä, jossa työstetään koneellisesti kaapistoja ja levyä. Piispanristin Sahalla hän sai kokemusta aidosta puusta ja käsityöstä.

– Kaikki on oikeastaan ollut uutta, hän kommentoi.

Laakso vinkkaa, että ulkomaisen harjoittelijan saaminen on pienelle yritykselle helppo ja edullinen keino päästä kiinni kansainvälisiin kontakteihin. Sjöholmin kokeman mukaan kansainvälisten kontaktien etsiminen voi si tavallisesti maksaa tuhansia euroja eikä lopulta tulosta kuitenkaan synny.

Laakso esittelee Suomessa mielellään myös saksalaista tapaa saada nuoret työelämään.

– Yli puolet nuorista menee Saksassa töihin jo 16-vuotiaina, ja työpaikat kouluttavat heidät oppisopimuksilla. Työpaikalla nuori oppii ottamaan vastuun omista teoista, kun Suomessa koulun penkillä istumista on yhä enemmän. Koen, että Suomessa nuoret vieraannutetaan työelämästä.

Bauschilta on usein kysytty, miksi hän halusi juuri tänne.

– En oikeastaan tiedä! En tiennyt Suomesta juuri mitään, hän nauraa.

– Varmaan myöhemminkin palaan Suomeen, tosin lähinnä lomalle. Esimerkiksi Turku on kiva kaupunki, jossa on sekaisin sekä vanhoja että moderneja alueita. Saksalaiset kaupungit ovat toisenlaisia.

Leave a Reply

  Subscribe  
Notify of