Skanska hakee ympäristölupaa kivimurskaamolle Krossiin – Asukkaita huolestuttaa murskattavan kiviaineksen määrä

0
Tälle pellolle suunniteltiin aikoinaan Prismaa. Nyt Skanska neuvottelee Kaarinan kaupungin kanssa asemakaavan muutoksesta. Alueella asuva Hannu Roslakka ja Untolantien asukasyhdistyksen varapuheenjohtaja Mauri Raitala toivovat Skanskalta avoimuutta suunnitelmista.

Vyyryläisenmäen asukkaat ovat huolissaan Nummenniittyyn suunnitteilla olevasta kiviaineksen murskaamosta. Skanska Talonrakennus Oy on hakenut ympäristölupaa ja maa-aineslupaa kalliokiviaineksen ottamiseen, louhintaan ja murskaukseen sekä väliaikaiseen varastointiin.

Louhinnan kohteena on Helsingin moottoritien kupeessa sijaitseva metsäinen kalliomäki. Mäen itä- ja koillispuolella on Kaarinanportiksi kutsuttu peltoaukea, johon suunnitellaan rakennettavaksi uusia liiketiloja.

Alueelle on myönnetty aiemmin ympäristölupa louhintaan ja murskaukseen, mutta vanhat luvat ovat rauenneet vuosina 2004 ja 2008. Tuolloin kiviainesta oli tarkoitus käyttää tontin esirakentamiseen. Tontille kaavailtiin aikoinaan muun muassa Prismaa.

– Aiemmat suunnitelmat eivät edenneet, koska alueelle ei ollut silloin tarpeeksi kaupallista kiinnostusta, projekti-insinööri Matti Keränen Skanska Talonrakennus Oy:stä taustoittaa.

Nyt ympäristölupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevaksi, ja louhinta on tarkoitus käynnistää ensi vuoden aikana, mikäli luvat myönnetään.

Kiviaineksen määrä nelinkertaistunut

Aiemmista suunnitelmista poiketen kiviainesta aiotaan myös varastoida alueella ja kuljettaa muihin maanrakennuskohteisiin. Louhittavan kiviaineksen suuri määrä huolettaa asukkaita.

– Vanhat luvat perustuivat siihen, että kiviainesta käytettäisiin alueen pohjarakentamiseen. Määrät olivat arviolta 300 000 tonnia. Nyt haettava määrä on 1 250 000 tonnia, eli yli nelinkertainen aiempiin päätöksiin verrattuna, Hannu Roslakka avaa asukkaiden huolta.

Vyyryläisenmäen asukkaat jättivät Skanskan lupahakemuksesta muistutuksen, jonka on allekirjoittanut 101 asukasta. Myös Untolantien asukasyhdistys tukee muistutusta.

Asukkaita hirvittää toiminnasta aiheutuva häiriö. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 150 metrin päässä Autoilijankadun pohjoispäässä. Vyyryläisenmäen asuinalueelle on matkaa noin 400 metriä louhinta-alueen reunasta.

Suunnitelmien mukaan louhinta ja murskaus ajoittuvat kolmelle vuodelle. Töitä voidaan tehdä arkipäivisin kello 7–20 välisenä aikana.

– Toiminnasta syntyy meteliä, pölyä ja räjäytykset voivat aiheuttaa jopa vaurioita talojen rakenteille. Lisäksi pelkona on raskaan liikenteen merkittävä lisääntyminen alueella. Lupahakemuksen mukaan alueelta ajettaisiin pahimmillaan sata kuormaa kiviainesta päivässä, Roslakka kuvailee.

Skanskan Keränen näkee asian toisin. Hän korostaa, ettei murskausta tehdä joka päivä, vaan murskaustoiminta on riippuvainen louhinnan etenemistä eli alueen rakentamisen aikataulusta, alueelta irrotetun louheen määrästä ja murskeen käyttötarpeesta.

– Toiminnasta ei aiheudu naapurustolle kohtuutonta rasitusta, koska toiminta järjestetään lupahakemuksen mukaisesti. Ympäristölupa-alueen ympäristössä tehdään melu- ja pölymittauksia murskaustoiminnan aikana.

Skanskan suunnitelmissa on louhia kallio maksimissaan ympäröivän maanpinnan tasoon. Keränen muistuttaa, että lupahakemuksessa mainitut määrät ovat enimmäismääriä.

– Kallioalue on todella laaja, 6,15 hehtaaria, joten metrinkin ero louhintatasossa vaikuttaa todella paljon. Suunnitelmat voivat kuitenkin muuttua hankkeen edetessä ja louhinnan määrä vähentyä, hän kommentoi.

Skanskalla ei ole vastaavaa kiviaineksen murskaustoimintaa muualla Turun seudulla.

Useita liiketiloja

Kaarinan ympäristölautakunta käsittelee Skanskan ympäristölupahakemusta marraskuun kokouksessaan.

Kaarinan kaupunki ja Skanska ovat myös käynnistäneet neuvottelut Kaarinanportin tontin asemakaavan muutoksesta.

Nykyisen asemakaavan mukaan alue on tarkoitettu pääasiassa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälätiloja varten. Neuvotteluissa on kaupunkikehitysjohtaja Päivi Liuska-Kankaanpään mukaan kyse siitä, voitaisiinko kortteli jakaa pienemmiksi tonteiksi, joissa olisi liike- tai yritystiloja. Tämä edellyttää asemakaavan muutosta.

Asukkaiden mielestä Skanskan jättämä lupahakemus tulisi käsitellä vasta, kun alueella on uusi asemakaava ja rakennussuunnitelma. Hannu Roslakka korostaa, etteivät asukkaat suinkaan halua jarruttaa alueen kehittämistä.

– Toiveenamme on, että ympäristölupa annettaisiin samaan, mihin edelliset lupahakemukset ovat olleet – siis alueen rakentamiseen, ei ulosmyyntiin. Emme halua torpata kehitystä, mutta emme myöskään hyväksy raakaa bisneksen tekoa monen sadan ihmisen asumismukavuuden kustannuksella.

Leave a Reply

  Subscribe  
Notify of