Renkaat ovat tällä hetkellä kuuma puheenaihe – Turun seudulla jopa kirjaimellisesti. Elämme aikaa, jolloin tuhansiin kaarinalaisiin henkilöautoihin aletaan puuhata alle talvirenkaita. Rengasliikkeissä ja -hotelleissa tämä tarkoittaa vuoden toista rajua sesonkia.
– Nyt on meneillään aikamoinen renkaidenvaihtohärdelli, Piispanristillä toimivan Gummi ja Gylmä Oy:n yrittäjä Markku Alkio vahvistaa.
Hänen mukaansa kuviota sotkee vielä uusi tieliikennelaki, jossa määrätään, että talvirenkaita on käytettävä marraskuun alusta maaliskuun loppuun, jos sää tai keli sitä edellyttää. Laki siis vapauttaa autoilijat kalenteriin perustuvasta renkaidenvaihdosta tarpeenmukaiseen vaihtoon.
Aiemmin talvirenkaat piti olla alla joulukuun alusta, nyt kesärenkailla voi ajaa vaikka talven läpeensä, jos sää vain sen sallii.
– Iso osa ihmisistä on kuitenkin ottanut asian niin, että marraskuun alussa renkaat on pakko vaihtaa. Tämä on tietysti hyvä meille, kun asiakkaita tulee tasaisemmin, mutta lakimuutos ei pelasta meidän uraisia teitä, kuten sen oli tarkoitus, Alkio sanoo.
Suomalaisten renkaat huonossa jamassa
Alkio on huomannut, että suomalaiset ajavat keskimäärin melko huonoilla renkailla.
– Renkailla ajetaan niin kauan kuin ilma pysyy tai kunnes joku huomauttaa. Vain pieni osa autoilijoista seuraa aktiivisesti renkaidensa kuntoa ja vaihtaa ne ajoissa uusiin.
Alkio muistuttaa, että renkaat ovat jarrujen ohella eräänlainen henkivakuutus, sillä ne ovat ainoa osa autosta, joka ottaa kiinni asfalttiin. Renkaat vaikuttavat turvallisuuden lisäksi myös ajomukavuuteen.
– Hyvän auton voi pilata huonoilla renkailla. Jotkut taas ostavat hyvät renkaat vähän vanhempaan autoon ja kyyti paranee kummasti.
Mutta kummat sitten ovat talvella paremmat, kitkat vai nastat?
– Kunnon talviolosuhteisiin tarkoitetut kitkat pitävät kyllä, mutta Keski-Eurooppaan suunnitellut eivät välttämättä toimi, sillä kumiseos kovettuu kovalla pakkasella. Kaiken kaikkiaan kitkarengas olisi paras sellaiselle ihmiselle, joka ajaa vuodessa sen 55–65 tuhatta kilometriä ja joka voisi sitten ostaa joka syksy uudet kitkat, jotka ajaa vielä loppuun seuraavan kesän aikana.
Koronakevät ei kumeja kuluttanut
Erityisesti keväällä koronapandemia vähensi ihmisten liikkumista melkoisesti.
– Sellaiset ihmiset, jotka ajavat todella paljon, kuten vaikkapa myyjät, eivät tarvinneet nyt uusia renkaita ollenkaan. Jonkin verran kuulin myös niistä, jotka myivät autonsa pois, koska eivät olisi tarvinneet sitä kuukausiin.
Gummi ja Gylmä palkkasi koronakriisin keskellä lisää väkeä
Gummi ja Gylmä sai alkunsa keväällä 2016. Useita vuosia ensin Vianorilla ja sitten Euromasterilla työskennellyt Markku Alkio päätti vaihtaa maisemaa. Hän teki tovin töitä myös valokuvaajana, mutta runsaat neljä vuotta sitten aika oli lopulta kypsä oman yrityksen perustamiseen.
Pohja toiminnalle saatiin rakennuksessa toimineesta A.A-Renkaasta, jonka omistaja jäi eläkkeelle.
– Kotona sitten pitkään mietittiin, mikä olisi hyvä nimi firmalle – ei se saisi olla ainakaan mikään ”Markun rengas ja ilmastointi”. Niin kauan kuin muistan, on puhuttu rengasmiehistä aina gummisuutareina. Siitä siis tuli gummi. Ilmastointihuollot toivat mukaan gylmän.
Ensin yrityksellä oli tiloja 110 neliötä, ja Alkio teki töitä yksin tai joskus vuokramiesten avustamana. Viime vuodenvaihteessa Gummi ja Gylmä laajensi mittavasti samassa rakennuksessa.
Tällä hetkellä yrityksen palveluihin kuuluu rengasmyyntiä, rengashotelli ja autokorjaamo, joista viimeinen tuo eniten tuloja.
Alkio kertoo isojen firmojen polkeneen renkaiden hinnat niin alas, että sillä saralla on enää vaikea pienen toimijan tehdä rahaa.
– Kun rahoitusta haettiin ja sopimuksia tehtiin, ei ollut vielä koronasta tietoakaan. Sen jälkeen piti vain mennä tulta päin ja luottaa siihen, että asiakkaat löytävät.
Alkio on hieman katkera siitä, ettei yhteiskunnalta hellinnyt koronatukea, vaikka hän palkkasi työntekijöitä ja investoi kriisin aikana.
– Syy oli se, ettei firma ole omavarainen. Jos taas minulla olisi kassa täynnä rahaa, tuskin kehtaisin edes tukea hakea.
Teksti ja kuvat: Mikko Perttunen
