Vielä 1960-luvulla Kaarinan toiseksi vanhin kerrostaloalue, Kairiskulma, oli metsää ja suota. Entisen Aaltosen autokorjaamon läheisyydessä oli kettu- ja minkkitarha. Lähistöllä sijaitsi myös Kaistin tila, joka oli yksi alueen suurimpia emakkosikaloita. Keväisin tilan lannat levitettiin pelloille ja niistä levisi hajuja pitkälle.
Näin muistellaan uunituoreessa Elämää Kairiskulmalla 1970–2020 -kirjasessa, joka sisältää historiatietoa ja muistoja Kairiskulman rakentumisesta nykyisenlaiseksi asuinalueeksi. Kairiskulman ensimmäisen kerrostalon valmistumisesta tuli elokuussa kuluneeksi tasan 50 vuotta.
Työryhmän alkuperäisenä ajatuksena oli kirjoittaa alueen huolto- ja lämpöyhtiöiden Kairishuolto Oy:n ja Kairislämpö Oy:n vaiheista ja siitä, miten alue on yhtiöiden näkökulmasta kehittynyt.
– Sitten aloimme epäröidä, jaksaako kukaan lukea sellaista julkaisua. Mukaan otettiin asukkaiden näkökulmia elävöittämään kertomusta, 27 vuotta Kairishuollon puheenjohtajana toiminut Rauno Jalava taustoittaa.
Oman lukunsa julkaisuun on kirjoittanut myös eläkkeellä oleva Kaarinan pitkäaikainen kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki.
Talkoot jääneet väliin vain kerran
Kaarinan ensimmäiset kerrostalot rakennettiin Koristoon 1960-luvun lopulla. Kairiskulma on Kaarinan kerrostaloalueista toiseksi vanhin.
Moniin muihin kerrostaloalueisiin verrattuna se on hyvin väljästi rakennettu. Kerrostalotontit ovat isoja, ja keskellä aluetta on suuri keskuspuisto Käenpuisto.
– Näyttäessäni ihmisille ilmakuvaa alueesta minulta yleensä kysytään, että milloin täällä aletaan rakentaa talojen väliin, Jalava naurahtaa.
Julkaisussa kerrotaan, että 1970-luvun lopulla Kairiskulman asukkaat yhdistivät voimansa huoltoyhtiö Kairislämpö Oy:n johdolla ja saivat sitä kautta vaikutettua kunnan päätöksiin. Jotkut alueen asukkaista lähtivät mukaan kunnallispolitiikkaan.
”Kunnan kanssa sovittiin, ettei alueelle rakenneta vuokrataloja ja suoja-alue jätetään pysyvästi puistoksi. Asukkaat saivat läpi myös liikennevalojen lisäämisen Uudenmaantien ja Kairiskulmantien risteykseen.”
Alkuvaiheessa alueelle muutti runsaasti lapsiperheitä. Asukkaiden välille muodostui yhteisöllinen henki, kun perheissä oli saman ikäisiä lapsia, joiden kanssa touhuttiin pihalla. Monet vanhemmista kävivät töissä samoissa työpaikoissa, esimerkiksi viereisellä Hartwallin panimolla.
Ajan hengen mukaisesti talojen ympäristöä rakennettiin talkoilla. Ensimmäisenä rakennettiin autokatokset.
– Minäkin olen ollut kahden eri taloyhtiön autokatosta rakentamassa. Joka päivä töiden jälkeen mentiin talkoisiin. Sitä kautta asukkaat tulivat toisilleen tutuiksi, Jalava muistelee.
Edelleen Kairiskulmalla järjestetään joka kevät kaikkien taloyhtiöiden yhteiset pihatalkoot, jolloin haravat heiluvat ja pihoilla lämpenevät grillit. 50 vuoden aikana kevättalkoot ovat jääneet väliin ainoastaan kerran, viime keväänä koronapandemian takia.
Talosta toiseen
Kairiskulman ikärakenne on vuosien kuluessa muuttunut, kun lapset ovat kasvaneet aikuisiksi ja muuttaneet pois kotoa. Nyt Kairiskulmalla eletään Kairishuollon ja Kairislämmön toimitusjohtajan, alueen talojen isännöitsijän Juha Kangasniemen mukaan murrosvaihetta. Se sukupolvi, joka aikoinaan osti Kairiskulmalta asunnon, on väistymässä, ja tilalle on muuttanut uusia, nuoria perheitä.
Kairiskulman vahvuus on Jalavan mukaan alueen rauhallisuus ja turvallisuus. Suurin osa kaduista on päättyviä katuja, joilla ei ole läpiajoliikennettä. Ympärillä on metsää, mutta myös palvelut ovat suhteellisen lähellä ja hyvien liikenneyhteyksien päässä.
– Ainoa huono puoli on, että posti häipyi täältä. Yritimme asukkaiden kesken saada tänne kirjelaatikkoa, mutta sekään ei onnistunut, Jalava harmittelee.
Kuvaavaa on, että monet alueen asukkaat ovat Jalavan tavoin muuttaneet talosta toiseen, mutta pysyneet alueella. Julkaisuun haastateltu Rantakulman VPK:n päällikkö Kalle Lehtonen on asunut peräti 5–6 eri taloyhtiössä Kairiskulmalla. Kairiskulman kasvatti muutti pois alueelta vasta kaksi vuotta sitten.
Kangasniemelle on tullut vastaan myös paluumuuttajia, jotka ovat asuneet aikoinaan Kairiskulmalla ja palanneet nyt takaisin.
– Täällä on miellyttävä asua. Mihin sitä ihminen kotaan lähtisi, Jalava tuumaa.
Elämää Kairiskulmalla 1970–2020
Työryhmässä on Kairishuollon hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja Rauno Jalava, Kairislämmön pitkäaikainen puheenjohtaja Seppo Piiparinen, Kairiskulman kyläpäällikkö (vuosina 1972–2013) Jarmo Ullakonoja, toistakymmentä vuotta alueella asunut Hannu Lehtonen.
Lisäksi kirjoitustyössä on ollut apuna kirjailija, luovan kirjoittamisen ohjaaja Anna-Liisa Ahokumpu.
Julkaisua voi tiedustella Juha Kangasniemeltä juha.kangasniemi@isannointitalo.fi
