Neljä vuotta pelkkää kaupungin varastoa koristanut Kaarina-neito on viimein palannut takaisin. Kaarinan nimikkopatsas, jota kutsutaan myös Katariinaksi ja Pyhäksi Katariinaksi, on pystytetty uudelleen Kaarina-talon viereen.
Kaarinan viheraluepäällikkö Ossi Vesalainen kertoo, että patsaan kuljettaminen ja pystytys uudelleen sujuivat kommelluksitta.
Patsas kuljetettiin pois vuonna 2016, kun virastotalon parkkipaikan laajennustyöt käynnistyivät.
Patsas on 22-vuotias. Kaarina-lehti kertoi 23.9.1998, että kyseessä oli ensimmäinen patsas koko Kaarinassa.
– Kaarina-neitomme katsoo samanaikaisesti menneisyyteen sekä tulevaisuuteen ja valvoo käräjäkivien kupeella, että Kaarinassa tehdään viisaita päätöksiä, luonnehti silloinen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heimo Kukkonen.
Uudessa paikassaan Kaarina-neito katsoo konkreettisesti Kaarina-taloa.
Kukkonen taustoitti myös, että Pyhä Katariina eli 300-luvulla elänyt Katariina Aleksandrialainen oli legendan mukaan tavattoman kaunis ja oppinut. Hän käännytti kristinuskoon roomalaisia filosofeja, keisarinnan ja keisarin sotapäällikön. Keisari ei tästä ilahtunut vaan määräsi hänet kuolemaan. Teiliratas, johon hänet sidottiin, kuitenkin särkyi, ja neito mestattiin miekalla.
Pyhän Katariinan palvonta levisi länsimaissa 1200-luvulla suurissa ristiretkissä. Hänelle pyhitettiin myös kirkko, joka rakennettiin vuoden 1290 paikkeilla Nummeen nykyisen Turun alueelle. Asiakirjoissa kirkkoa alettiin vuonna 1309 kutsua Nummen Pyhän Katariinan kirkoksi, ja samaa vuotta pidetään Kaarinan kunnan perustamisvuotena.
Patsaan teki vehmaalaisesta punaisesta graniitista latvialainen Viktors Suskevic.
