– Joulukuusi hankitaan tänäkin vuonna lähes puoleen suomalaiskodeista. Tämä tarkoittaa noin 1,4 miljoonaa kuusta. Määrä voi tänä jouluna olla isompikin, koska koronan takia ihmiset pysyvät enemmän kotona, kertoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.
Suomessa on noin 500 joulukuusen kasvattajaa. Heidän viljelmiltään tulee myyntiin noin miljoona puuta. Omista, sukulaisten tai tuttavien metsistä käydään hakemassa noin 300 000 joulukuusta.
Ulkomaisten, lähinnä Tanskasta tulevien kuusten osuus on noin 150 000.
Pienet kuuset muodissa
Kuusen kasvatus on työlästä, sillä se on herkkä ääri-ilmiöille ja altis kuivumis- ja hyönteistuhoille.
– Esimerkiksi vuonna 2017 kuusissa esiintyi paljon sienitauteja, mikä vähensi vihreää neulasmassaa ja aiheutti neulasten varisemista. Tänä vuonna olosuhteet ovat kuitenkin olleet otolliset ja kuusien laatu on hyvä, Remes sanoo.
Hinnat vaihtelevat 40–50 eurosta yli sataan euroon. Joulukuusikaupan arvo liikkuu vähintään 32 miljoonassa eurossa.
Kun ennen suomalaiskodeissa suosittiin isoja, kattoon asti ulottuvia leveitä kuusia, nykyisin halutaan selvästi pienempiä.
Kuusijuhlat mallina
Tapa koristella koti jouluna kuusella levisi Saksasta Suomeen säätyläisten mukana 1800-luvulla. Kuusen alkukotina pidetään Ranskan Alcasessa sijaitsevaa Strasbourgin kaupunkia.
– Aluksi kuusi kuului yhteisölliseen joulunviettoon, ja kuuset koristivatkin etupäässä julkisia tiloja, kuten kiltarakennuksia, kertoo museoamanuenssi Jonna Junkkila Uudenkaupungin museosta.
Suomessa kuuset ilmestyivät ensin pappiloiden ja kartanoiden saleihin. Kansakoulujen kuusijuhlien innoittamana kuusesta tuli tavallisiin koteihin yleinen joulukoriste 1900-luvun alkuvuosina.
Koristeina käytettiin alkuun omenoita, piparkakkuja ja paperiketjuja. Perinteisiä koristeita olivat myös olkikoristeet ja lippunauhat sekä enkelikuvin koristellut, hapsullisiin papereihin kiedotut kivikovat karamellit, joita säilytettiin vuodesta toiseen.
– Tai sitten karamellit hävisivät, sillä tapana oli antaa lasten jouluiltana ryöstää kuusi ja syödä koristeet, Junkkila naurahtaa.
Sähkövaloja 1950-luvulla
Siinä missä isojen talojen komea kuusi seisoi salin keskellä ja ulottui kattoon saakka, ahtaassa pirtissä joulukuusen virkaa toimitti pieni pöytäkuusi tai jakkaraan kiinnitetty kuusennäre.
– Ensimmäiset kynttilät sidottiin joulukuusen oksanhaaraan narulla tai langalla. Alustana käytettiin esimerkiksi tulitikkurasioita, päreitä tai jopa perunoita, Junkkila kertoo.
Kynttilänpidikkeitä tuli myyntiin 1860-luvulla.
Kynttilöitä poltettiin Junkkilan mukaan vain vähän kerrallaan säästösyistä ja paloturvallisuuden takia.
– Ensimmäiset sähkövalot tulivat tulivat kuusiin 1910–20-luvuilla. Niiden käyttö yleistyi 1950-luvulla, Junkkila kertoo.
Teksti Merja Halinen, kuvat Uudenkaupungin museo.
