Kaarina seisauttaa sisäiset bussilinjansa koulujen kesäloma-ajaksi

0
Kaarina Peltonen odotti perjantaina Paraisten bussia. Kaarinan sisäisistä linjoista hän käyttää silloin tällöin K2:sta, joka kulkee Kuusistoon. . ”Kyllä se on menetys, jos linja on koko kesän pois käytöstä. Ihmisten pitää päästä haudoille ja luontoon, eikä kaikilla ole autoa.”

Kaarinan sisäiset Föli-linjat K2, K4, K5 ja K6 eivät kulje enää jatkossa koulujen kesäloma-aikoina. Muutos astuu voimaan ensi vuoden kesäkuusta alkaen. Sen sijaan Kaarinan keskustan ja Auranlaakson välillä kulkevan K1-linjan kyytiin pääsee kesälläkin.

Kaarinan tekninen lautakunta päätti kesäloma-aikaisen liikenteen lopettamisesta viime kokouksessaan. Lisäksi päätettiin, että linjan K1 aikatauluista karsitaan ensi kesäkuusta alkaen ennen aamukuutta ja kello 20.05 jälkeen lähtevät vuorot.

Teknisen johtajan Jyrki Haapasaaren mukaan päätösten taustalla ovat säästöpaineet ja toisaalta linjojen vähäiset matkustajamäärät erityisesti koulujen loma-aikoina.

Fölin vuoden 2019 tilastot paljastavat, että osa vuoroista ajetaan lähes tyhjillään ympäri vuoden. Ääriesimerkki on Piikkiössä kulkeva K5-linja, jonka kello 9.30 lähdöllä on Fölin tilaston mukaan kulkenut alle 10 matkustajaa koko vuonna.

– Lähtökohtanamme on ollut karsia sellaiset vuorot, joissa on ollut keskimäärin alle kaksi matkustajaa per vuoro. Esimerkkinä tästä on K1-linjan aamuviiden lähtö. Vuonna 2019 kyseisellä vuorolla matkusti alle viisi matkustajaa kuukaudessa eli käytännössä yksi matkustaja viikossa. Samoin iltavuorot ovat olleet matkustajamääriltään todella hiljaisia, Haapasaari perustelee.

Noin 100 000 euron säästö


Sisäinen liikenne maksaa Kaarinan kaupungille noin 860 000 euroa vuodessa. Haapasaari laskee, että nyt tehdyt päätökset tuovat säästöä 100 000-130 000 euroa vuodessa, mikäli Turun seudun joukkoliikennelautakunta hyväksyy kesä-ajan liikenteen lopettamisen.

Muutoksilla ei uskota olevan suurta vaikutusta lipputuloihin, sillä itse maksavien asiakkaiden lipputulot ovat olleet K-linjoilla jo ennestään minimaaliset. Sisäinen liikenne toimii Haapasaaren mukaan yli 90 prosenttisesti verovaroin, joka muodostuu suorasta tuesta ja koululaisten laskennallisesta lakisääteisestä koulukuljetuslipputulosta.

– Valtaosa linjojen matkustajista on koululaislipulla kulkevia koululaisia. Kesäisin koululaisten jäädessä kesälomille linjojen matkustajamäärät ovat laskeneet 70-80 prosentilla.

Poikkeuksena on K1-linja, jossa on koululaisten lisäksi ollut enemmän myös muita matkustajia.

K1-linjaa ei voida Haapasaaren mukaan katkaista kesäksi myöskään sen takia, että se on ainoa linja, jolla pääsee Auranlaaksosta ja Littoisista Kaarinan keskustaan.

Sen sijaan Kuusiston läpi kulkevat Paraisten bussit ja Piikkiön läpi Paimion bussit Kaarinan keskustaan. Haapasaari myöntää, että ne eivät kuitenkaan kokonaan pysty paikkaamaan kesäksi pysähtyviä K-linjoja.

– Jos on syystä tai toisesta käyttänyt säännöllisesti jotakin nyt lopetettavista vuoroista, niin onhan se vaikutus aivan dramaattinen. Ääritapauksessa joku voi joutua hankkimaan tämän vuoksi oman auton. Toisaalta matkustajamäärät ovat näillä vuoroilla olleet niin pieniä, että veronmaksajille tulee aika kalliiksi ajaa vuoroja näiden yksittäisten ihmisten vuoksi. Ehkä se veroraha tulee keskimäärin paremmin käytetyksi jossakin muualla, Haapasaari muotoilee.

”Koululaisten kuljettaminen olisi halvempaa taksilla”


Osa kaarinalaisvaltuutetuista on sitä mieltä, että sisäisestä liikenteestä olisi mahdollista etsiä vieläkin enemmän säästöjä.

Kokoomusvaltuutettu Mikko Aaltonen on perehtynyt omasta mielenkiinnostaan K-linjojen matkustajamääriin. Hänen laskelmiensa mukaan puolet sisäisten linjojen vuoroista on ympäri vuoden niin hiljaisia, ettei niitä ole perusteita ajaa.

– Tilastoja katsoessa huomaa selvästi, että matkustajia on eniten aamulla ja iltapäivisin. Onko järkeä, että bussi ajaa vaikka 16 tuntia päivässä, jos siitä 15 tuntia on sellaisia, ettei siellä ole käytännössä matkustajia? Sitähän ei voi edes kutsua joukkoliikenteeksi, ainoastaan liikenteeksi, Aaltonen kritisoi.

Yksittäisten vuorojen karsiminen keskeltä päivää ei tuo teknisen johtajan Jyrki Haapasaaren mukaan merkittävää säästöä suhteessa palvelutason laskuun, koska liikennöinnin hinta muodostuu muun muassa auton hankinnasta kysytyimpiä aamu- ja iltapäivävuoroja varten, siis pääomakustannuksesta. Toiseksi kuljettajien päivää ei voi työehtosopimuksen mukaan voi pilkkoa neljää tuntia lyhyempiin pätkiin. Näin ollen lähes ainoa säästö olisi auton liikkumisesta aiheutuva lisäkustannus.

Aaltonen pohtii, tulisiko kaupungille halvemmaksi luopua kokonaan sisäisistä linjoista ja ajaa tilausajoina ne vuorot, joilla on matkustajia.

– Tuntuu, että panostamme vääriin asioihin. Esimerkiksi Littoisista on tullut palautetta, ettei sieltä pääse bussilla Turkuun. Samaan aikaan rahoitamme vuoroja, joissa on 1-2 matkustajaa vuodessa, hän ihmettelee.

Mitä Raisiossa tehdään eri tavalla?


Teknisessä lautakunnassa käytiin Haapasaaren mukaan läpi erilaisia vaihtoehtoja kulujen karsimiseksi. Esillä oli myös K-linjoista luopuminen, jolloin koululaiskuljetukset olisi järjestettävä toisella tavalla.

Hankinta- ja logistiikkapäällikkö Jonas Nordbergin arvion mukaan K-linjoja käyttävien koululaisten kuljettaminen nykyisin taksihinnoin maksaisi korkeintaan 500 000 euroa vuodessa. Vastaavasti K-liikenteen lopettamisesta koituva säästö olisi lähes 900 000 euroa. Tilalle olisi järjestettävä jonkinlainen kutsuliikenne, jonka kustannus riippuisi täysin tarjonnasta ja käytöstä.

– Muutos olisi kuitenkin niin radikaali ja yhteiskunnassa yleisesti nousussa olevien ilmasto- ja energiatavoitteiden vastainen, että sitä on vaikea perustella edes säästöillä. Puhdas koululaisia varten järjestetty tilausliikenne ei sallisi maksavien asiakkaiden kyytiin ottamista kilpailulainsäädännöllisistä syistä. Tämä on yksi painava peruste nykymuotoisen sisäisten linjojen jatkamiselle, Haapasaari perustelee.

Valtuutettuja ihmetyttää, miten esimerkiksi Raisio pystyy järjestämään sisäisen liikenteensä niin paljon Kaarinaa edullisemmin. Raisio maksaa sisäisestä liikenteestään alle 200 000 euroa vuodessa, kun Kaarinassa kustannus on lähes 900 000 euroa.

Haapasaari arvelee, että Raisio pystyy tukeutumaan sisäisessä liikenteessään Kaarinaa enemmän seudullisiin vuoroihin, kuten Naantalista Turkuun ja Turusta Myllyyn kulkeviin busseihin.

– Kaarina on pinta-alaltaan 3,5 kertaa Raision kokoinen. Raisiossa on vain yksi sisäinen linja, kun Kaarinassa niitä on viisi, Haapasaari vertaa.

Leave a Reply

  Subscribe  
Notify of