Kaarina sekä häviää että voittaa, jos Tunnin juna toteutuu – Viimeinen hetki esittää mielipide YVA-selostuksesta

0
IC-pikajuna ohitti Piikkiön aseman marraskuisena perjantaina. Yksi tulevaisuuden kysymysmerkeistä on, missä määrin junaliikennettä on jatkossa Piikkiön keskustaajaman kohdalla. Lähijunaliikenteen myötä se voi lisääntyä, vähentyä tai jopa loppua kokonaan.

Kaarinan kannan mukaan Tunnin junalla on kielteisiä vaikutuksia ympäristöön sekä asukkaiden viihtyvyyteen, mutta samalla uusi nopea junayhteys lisää seudun vetovoimaa ja työllisyyttä sekä edesauttaa ilmastotavoitteiden saavuttamista. Toisin sanoen Kaarinassa nähdään sekä haittoja että hyötyjä Tunnin junassa.

Kaarinan lausunnon antoi joulukuussa kaupunginhallitus, jonka kanta oli yhtenevä kaupungin ympäristö- ja kaupunkikehityslautakunnan kanssa.

Lausuntoa Turun ja Helsingin välisen nopean junayhteyden ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (YVA) oli pyytänyt Uudenmaan Ely-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue.

Kaikki asiasta kiinnostuneet voivat yhä esittää Tunnin junan YVA-selostuksesta kirjallisen mielipiteensä. Ne on lähetettävä viimeistään 4.1. mennessä Uudenmaan ELY-keskukselle.

Kaarina nihkeä rataoikaisulle



YVA-selostuksen mukaan kumpikin uusi linjausvaihtoehto aiheuttaa nykytilanteeseen verrattuna selkeitä ympäristö- ja luontohaittoja Kaarinaan. Kaarinan kannan mukaan myös vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen ovat kohtalaisen kielteisiä.

Vaikutukset maisemaan, kulttuuriympäristöihin ja pohjavesiin ovat Kaarinan näkemyksen mukaan suuria, jos rataoikaisu (vaihtoehto B) toteutuu, mutta vain kohtalaisia, jos kaksoisraide toteutetaan nykyiseen maastokäytävään (vaihtoehto A).

Rataoikaisu sijoittuisi lähelle Kaarinan Palomäen pohjavesialuetta ja Pussilan kartanoympäristöä sekä arkeologista kulttuuriperintöä. Rataoikaisu kulkisi Palomäen pohjavesialueella noin 780 metrin matkalta.

Kallis puoli tuntia



Matka-ajan lyhentäminen kytkee Turun kaupunkiseudun Kaarinan mielestä nykyistä paremmin osaksi Etelä-Suomea. Tunnin juna lisää alueen vetovoimaa ja houkuttelevuutta niin työpaikkojen, palvelujen kuin uusien asukkaiden näkökulmasta.

Lisäksi lisäraide luo edellytyksiä lähijunaliikenteen käynnistämiselle. ”Paikallisjunaliikenteen toimintaedellytykset tulee säilyttää Piikkiön taajamassa nopean junayhteyden vaihtoehtovalinnasta riippumatta”, painotetaan Kaarinan ympäristölautakunnan lausunnossa pariinkin otteeseen.

Sekä Kaarinan kaupunginhallitus että lautakunnat olivat lausunnosta yksimielisiä. Kaikki eivät kuitenkaan olleet tyytyväisiä: ympäristölautakunnan jäsenistä kristillisdemokraattien Jari Tulonen olisi ollut valmis kuoppaamaan hankkeen kokonaan. Tulosen ehdotusta ei kuitenkaan kannatettu eikä siitä päästy edes äänestämään, mutta hän jätti päätöksestä eriävän mielipiteen kokouspöytäkirjaan.

Tulonen ei pitänyt puolen tunnin lyhennystä matka-ajassa riittävän perusteena kalliille hankkeelle, josta on merkittävää ympäristöhaittaa. Mikään vaihtoehdoista ei maksa itseään takaisin.

Väliasemia Littoisiin, Varissuolle ja Piikkiöön?



Turun ja Helsingin välisen nopean junayhteyden rakentaminen ei takaa paikallisjunaliikenteen paluuta Kaarinaan, mutta kaksoisraide antaa sille edellytyksiä. Lähijunaliikenteen käynnistäminen Varsinais-Suomeen on, ainakin toistaiseksi, osa hanketta.

Mahdollisia väliasemapaikkoja olisivat Halikko, Paimio, Piikkiö, Littoinen ja Varissuo.

Littoinen ja Piikkiö nähtiin YVA-selostuksessa sijaintinsa ja yhdyskuntarakenteensa vuoksi potentiaalisina paikallisjunaliikenteen asema- ja pysähtymispaikkoja. Raideliikenneyhteys parantaisi tuntuvasti näillä alueilla joukkoliikenneyhteyksiä sekä kehittämisedellytyksiä.

Piikkiön aseman lähiympäristössä on paljon tiivistämispotentiaalia, kun taas Littoisten asema sijoittuu jo nykyisellään tiiviille alueelle.

Littoisissa hankevaihtoehdot A ja B ovat linjaukseltaan samanlaisia.

Hankevaihtoehto A:ssa henkilöjunaliikenne kulkisi Piikkiön keskustan kautta. Hankevaihtoehto B:ssä nopeat junat porhaltaisivat rataoikaisua pitkin kauempana Piikkiön keskustasta, mutta lähijunaliikennettä saattaisi kuitenkin olla nykyisellä rantaradalla. Piikkiön asema voisi olla yksi lähiliikenteen pysäkeistä.

Toisaalta mahdollista on sekin, että kiskot poistuvat kokonaan ja lopullisesti Piikkiön nykyisen keskustaajaman paikkeilta.

Jos Turun ja Helsingin välisen junaliikenteen kohdalla päätetään toteuttaa nollavaihtoehto, ei lähijunaliikenne toteudu missään muodossa.

Rakennuksia jää radan alle



Turku–Helsinki-junayhteyden YVA-selostuksesta käy ilmi, että Piikkiössä kaksoisraide uhkaa muutamia kiinteistöjä riippumatta siitä, tehdäänkö rataoikaisua vai ei.

Mikäli kaksoisraide toteutetaan nykyiseen ratakäytävään (vaihtoehto A) jää Kaarinassa kaksoisraiteen alle kaksi asuin- tai lomarakennusta sekä yksitoista muuta rakennusta.

Jos Piikkiön rataoikaisu toteutetaan (vaihtoehto B), jää alle kaksi asuin- tai lomarakennusta ja kaksitoista muuta rakennusta, joista suurin osa Jättänväljässä.

Mikäli rata oikaistaan, ohjearvon ylittävälle ratamelulle altistuu useita aiemmin kaukana radasta sijainneita asuin- tai lomarakennuksia. Toisaalta ratamelun määrä vähenisi oleellisesti Piikkiön keskustassa.

Rataoikaisu pirstoisi peltokiinteistöjä ja vaikuttaisi kielteisesti yksittäisten viljelijöiden viljelymahdollisuuksiin. Lisäksi rataoikaisu haittaisi asumisviihtyisyyttä muun muassa Hyykvuoren pohjoispuolella, Hepojoella sekä Peltolan ja Koroistenkankareen alueilla. Sen sijaan Nunnassa melutilanne paranisi nykytilanteeseen verrattuna.

Pohjavesi ja maisemat uhattuina



Tunnin junan mahdollisen rataoikaisun (hankevaihtoehto B:n) vaikutukset pohjavesiin arvioidaan Kaarinassa Palomäessä erittäin kielteisiksi. Rataoikaisu kulkisi YVA-selostuksen mukaan Palomäen pohjaveden muodostumisalueen läpi.

Radan rakentaminen savialueille voi aiheuttaa muutoksia pohjaveden pinnankorkeuksissa. Ounamäen varavedenottamo on noin 300 metriä ratalinjasta.

Lisäksi rataoikaisun nähdään Kaarinassa aiheuttavan huomattavasti enemmän haittoja maisemalle ja kulttuuriympäristöille kuin nykyistä maastokäytävää

noudatteleva vaihtoehto A.

Esimerkiksi Auranlaaksossa uuden rataoikaisun pitkät sillat olisivat maisemassa hallitsevia. Uuteen maastokäytävään sijoittuva linjaus vaikuttaisi myös Piikkiössä Pussilan (Bussilan) kartanoympäristön maisemaan ja arkeologiseen kulttuuriperintöön.

Pussilan kartano on suunnitellusta uudesta ratalinjauksesta noin 200 metrin etäisyydellä. Kartanoa kiertävä kuusiaita sijoittuu lähimmillään noin 60 metrin etäisyydelle radasta.

Piikkiön asema ympäristöineen ei ole uhattuna, riippumatta siitä, toteutetaanko rataoikaisu vai ei. Piikkiön aseman kohdalla kaksoisraide sijoittuisi nykyisen raiteen eteläpuolelle, kauemmas asemaympäristöstä.

Teksti ja kuva: Perttu Hemminki

Leave a Reply

  Subscribe  
Notify of